Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Suotuisia säitä, suojaavia suunnitelmia

Jaa

Kun muu Suomi tuntuu lomailevan, maatiloilla kasvukauden työhuippu seuraa toistaan. Joka­vuotinen kilpajuoksu Pohjolan lyhyttä kesää vastaan on täydessä vauhdissa. Paineita riittää: on konerikkoja ja sairastumisia; asioita, joihin voi ja ei voi vaikuttaa. Ruokaviraston keväisten yt-neuvottelujen vaikutukset tukimaksatusten aikatauluihin puhuttavat. Lisäksi keskusteluttaa sää, tuo maatilayrittäjän ikiaikainen ja oikullinen liikekumppani.

Alku oli aivan lupaava, toukokuu oli lämmin ja kuiva. Kesäkuussa saatiin sateitakin, toisaalla ehkä riittävästi, monin paikoin liian niukasti. Kuivuus ja korkeat lämpötilat ehtivät vaikuttaa monien viljelyskasvien kasvuun lähtöön. Vaikka kuivat keväät ja alkukesät tuntuvat tulleen jäädäkseen ja säätyypit näyttävät jämähtävän päälle, eivät vuodet ole vieläkään veljiä keskenään ‒ ja varautuminen on vaikeaa.

, ,

Kirjoittaja on Pellervo-Median vastaava päätoimittaja

Saako olla lisää

  • Pääkirjoitus

    Katsaus suomalaiseen sisuun: "Näistäkin vaikeuksista tullaan selviämään"

    Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsi­käyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Mitä peltoon ensi kesänä?

    Luonnonvarakeskuksen tuore synteesiraportti on koonnut tutkittua tietoa maatalouden yritystoiminnan muutoksesta. Ei liene enää kenellekään yllätys, että aktiivitilojen ja maa­talousyrittäjien määrä vähenee ja tilat polarisoi­tuvat – suuret kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet tarjoavat elannon ehkä vain yhdelle yrittäjälle. Raportti kertoo, että viidesosa maatiloista eli noin 9 000 tilaa tuotti 84 prosenttia maatalouden myyntituotoista vuosina 2022–2023. Samalle

    Tilaajille

  • Monen toiminnan moderni maatila

    Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakko­luulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokeri­juurikkaan viljelyssä robotti­aikaan ja aloitettiin leikko­kukkien kasvatus avomaalla.

    Tilaajille

  • Kuituhamppua siemenviljan ja siemenperunan välissä

    Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Tietoa ja teknologiaa sokeri­juurikas­tiloille

    Peltorobotti, robotti­traktori ja työ­drooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokeri­juurikkaan tutkimus­keskuksen (SjT) ja Työ­teho­seuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Luomusta ja suoramyynnistä ratkaisu?

    Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkai­sua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innova­tiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomu­speltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan

  • Suoramyyntiä suurella sydämellä

    Lill-Bredsin marjatilan omistajan­vaihdos ei tapahtunut tavan­omaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajan­vaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suora­myynnin kehittämistä.

  • Rauduskoivikko nopeasti järeäksi - tukkitili jopa alle 40 vuodessa

    Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.

    Tilaajille
Kaikki jutut