Ensi kesän mansikkasatoa voi parantaa jo nyt. Tutkimusten mukaan mansikka hyötyy loppukesän lehdistön niitosta, rönsyjen poistosta ja syyslannoituksesta.
Helsingin yliopiston ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan yhteishankkeessa selvitettiin mansikanviljelyn syystoimenpiteitä, joilla satopotentiaalia saataisiin suurennettua. Tutkittavina olivat lehdistön niitto, rönsyjen poisto, syyslannoitus ja -harsot. Käytännön kokeet tehtiin viidellä eteläpohjalaisella mansikkatilalla vuosina 2017–2019.
Lehdistön niitto on normaali hoitotoimi Keski-Euroopassa, mutta harvemmin Suomessa toteutettu. Siinä vanhat lehdet leikataan sadonkorjuun jälkeen. Tarkoituksena on saada uusi, paremmin yhteyttävä lehdistö samaan aikaan, kun kasvi virittyy kukkimaan. Suomessa kukintainduktio ajoittuu elokuun puolivälin paikkeille. Lehtien niitto helpottaa myös kasvinsuojelua. Kokeessa tutkittiin Polka-lajikkeella kolmea eri niittoajankohtaa.
”Lehdistön niitto ei vaikuta niinkään sadon määrään, mutta saa aikaan isompia marjoja, mikä on monelle mansikanviljelijälle hyödyllinen tieto”, toteaa Maataloustieteiden osaston yliopistolehtori Pauliina Palonen Helsingin yliopistosta.
Rönsyjen poisto sen sijaan on tyypillinen syystoimenpide suomalaisillakin mansikkatiloilla. Koska rönsyjen muodostuminen kilpailee kukka-aiheita muodostavan juurakon kanssa resursseista, on ne hävitettävä joko kemiallisesti tai mekaanisesti. Mansikan syyshoitokokeissa rönsyjä poistettiin myös aikaisemmin kuin tavallisesti ja useampaan kertaan heinä–elokuussa.
”Rönsyistä kannattaa päästä eroon heinäkuun loppuun mennessä, ja poisto on toistettava vähintään kerran elokuun aikana. Tällöin kukintoja ja marjoja muodostuu enemmän. Elokuun lopulle ajoittuva poisto on liian myöhäinen”, Palonen korostaa.
Useissa tutkimuksissa kukka-aiheiden kehittymisen aikaan annetun typpilisän on todettu lisäävän kukkien määrää ja satoa. Lannoituksen ajoitus on tärkeä, sillä typpilannoitus tulisi antaa heti kukkainduktion jälkeen, kun kasvi on siirtynyt generatiiviseen vaiheeseen.
Syyslannoituskokeet tehtiin Wendy-lajikkeella, ja mukana kokeessa oli myös syysharso. Ensimmäisenä vuonna sato oli elo–syyskuun vaihteessa lannoitetuilla mansikoilla 60 prosenttia suurempi tilan omaan lannoituskäytäntöön ja lisätypettömään verrattuina. Toisena koevuonna tulokset eivät olleet yhtä selviä.
”Mansikoilla on hyvä olla riittävästi typpeä heti kukintainduktion jälkeen. Typpilisää ei pidä missään tapauksessa antaa vielä elokuun alussa, jolloin kasvit ovat kasvullisessa vaiheessa, vaan niitä on ennemminkin pidettävä silloin nälässä”, Palonen sanoo ja lisää, että harson alla oleviin mansikoihin muodostuu enemmän kukkia, joskin marjakoko saattaa pienentyä.
”Syysharso voi pelastaa lisäksi kärkikukinnot, jos on tiedossa kovia yöpakkasia.”
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Työturvallisuusasioiden viilaaminen viljelytukien edellyttämiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin voi parhaimmillaan tuulettaa tilan jämähtäneitä työtapoja.
Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutalepaketissa lukee kauranviljelijän nimi.
Maatilaosakeyhtiön kehittäminen pitää sisällään muutakin kuin rakenteellisia asioita. Siihen kuuluvat yhtiön taloudellisen ja kilpailukyvyn kehittämisen ohella myös yrittäjien oman ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Se on kokonaisvaltaista toimintaa, joka huomioi pitkän tähtäimen tavoitteet.
