Puhdaskauran ja siemenviljan tuotannossa pienikin määrä väärää viljalajia kasvustossa on erittäin haitallista. Niiden löytäminen annettiin droonin ja tekoälyn tehtäväksi.
Puhdaskauralla tarkoitetaan kauraa, jossa kauran jyvien seassa on hyvin vähän – tai ei ollenkaan – muiden viljojen jyviä. Hyvin vähän tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi korkeintaan viittä muun kuin kauran jyvää kilogrammassa jyviä. Kasvava kiinnostus puhdaskauraa kohtaan on seuraus gluteenittoman ruokavalion yleistymisestä.
Kaurapellolla tuppaa kasvamaan pieniä määriä muutakin kuin kauraa. Vieraat lajit ovat päätyneet peltoon tyypillisesti joko siemenviljan tai lintujen ulosteiden kautta. Puhdaskauran tuottajan pitääkin tarkistaa kasvustot kahdesta kolmeen kertaan kesässä vieraiden lajien kitkemiseksi. Ihmistyönä etsintä ja kitkentä vievät paljon aikaa.
Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan yhteisessä DrooniLuuppina-hankkeessa vieraiden lajien etsintävaihe on yritetty ulkoistaa tekniikalle. Tarkoituksena on, että puhdaskauraviljelmä kuvataan droonilla. Sitten tekoäly etsii kuvamateriaalista muut kuin kauran röyhyt ja ilmoittaa tarkan paikan, mistä pitää kitkeä vieraan lajin kasvi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Oiva Niemeläisen mukaan tulokset ovat lupaavia. Hän kertoo, että selvästi yleisimmin kaurakasvuston seassa on ohraa. Sen tekoäly osaa jo tunnistaa kuvista. Lähitulevaisuudessa vieraan lajin tunnistavaa mallia on tarkoitus kehittää niin, että muidenkin kuin ohran tunnistaminen onnistuu.
– Myös hukkakauran tunnistaminen viljakasvustoista houkuttaa. Siinä yksi vaikeus voitettavaksi on hukkakauran erottaminen viljellyn kauran yksilöistä, Niemeläinen miettii.
Toistaiseksi hankkeessa on siis kehitetty mallia, jonka avulla tekoäly tunnistaa kaurapeltoon kuulumattoman ohran. Mallin kehittämiseen tarvitaan paljon dataa ja siksi kasvustot on kuvattu tarkasti jopa viidestä eri suunnasta. Kuvaaminen onkin ollut varsin hidasta: hehtaarille on kulunut aikaa pari tuntia.
– Kun malli on valmis, on etsintä oikeassa systeemissä ainakin kymmenen kertaa nopeampaa. Visiomme on, että lennon päättyessä droonista saadaan heti ulos paikkatietona vieraiden lajien sijainti, vanhempi tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta pohtii.
Milloin puhdaskauran viljelijä voi ostaa etsinnän kaupalliselta drooniyrittäjältä?
– Toivottavasti kolmen-neljän vuoden kuluttua, Niemeläinen sanoo.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
