Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Sisään menee separoidun lietelannan nestekomponenttia, sähköä ja ilmaa. Merikontin kokoisessa kopissa nesteeseen yhdistetään ilmasta typpeä sähköllä tuotetun plasman avulla. Ulos virtaa typellä rikastettua lietelannan nestettä. Jos sisäänmenevä tavara on luomua, niin on myös ulostuleva.
Siinä Gean lietelannan rikastuskontin toiminta ytimekkäästi kuvattuna.
Prosessissa lanta muuttuu hajuttomaksi ja pH laskee välille 5–5,5. Kontin avulla pystyy käsittelemään vuorokaudessa 10–14 kuutiometriä lietelantaa. Kapasiteettia voi nostaa lisäämällä nesteeseen ennen prosessia kemikaaleja, jotka laskevat lannan happamuutta.
Gean rikastuskontti on tarkoitettu karjanlannalle ja käsitelty lanta voidaan levittää normaalilla lietelannan levityskalustolla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Kaasuntuotanto Viskaalin biokaasulaitoksella Muhoksella on käynnistynyt muutaman viivästyksen jälkeen. Laitos rakennettiin osin omalla porukalla ja lopulta raakakaasu päätettiin myös puhdistaa ja paineistaa itse. Viskaalin tilan emäntä Tuula Kukkola-Räinä kertoo laitoksen toiminnasta ja jatkosuunnitelmista.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Energiaturpeen noston väheneminen on vaikuttanut suoraviivaisesti myös kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon. Pahimmillaan kuiviketurpeen tuotannon povattiin puolittuvan seuraavan viiden vuoden aikana.
