MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Kaikki ruuantuottajat ovat yhtä mieltä siitä, että ruokaketjun alkupäähän on saatava markkinoilta lisää rahaa elinkeinon kannattavuuden parantamiseksi.
Hintaneuvotteluissa raha on monesta syystä vähitellen valunut ketjun toiseen päähän. Teollisuus ja kauppa eivät Tero Hemmilän mielestä sinänsä ole tehneet mitään väärää, vaan toimineet nykyisten lakien mukaan maksimoidessaan omaa tulostaan, mutta nykyinen meno ei voi jatkua.
– Kelkka on saatava käännettyä niin, että yrittäjätuloa ja pääomia alkaa kertyä myös alkutuotantoon. Se on koko elinkeinon jatkuvuuden ehto. Muutoin ruuantuotannon ja ruokaturvan perusta rapautuu, Hemmilä linjaa.
Tuottajien määrä on Suomen EU-vuosien aikana puolittunut, mutta silti ruokaa tuotetaan suunnilleen saman verran kuin ennen EU-jäsenyyttä. Osansa tässä on kasvin- ja eläinjalostuksella, mutta se on vaatinut tiloilta myös isoja investointeja ja muita tehostamistoimenpiteitä. Pinnistelyt tuotannon tehostamiseksi eivät kuitenkaan näy toivotusti tilipussissa. Maatalouden yrittäjätulossa on tapahtunut nimellishinnoillakin laskettuna pitkälti yli miljardin pudotus EU-jäsenyyden aikana.
– Olemassa oleva lainsäädäntö ei tue tasapainoista neuvotteluvoimaa ruokaketjussa, vaan tuottavuushyödyt valuvat muualle kuin tiloille.
Ruoka on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä asioista, ja sen merkitys nousee erityisesti näinä levottomina aikoina. Jos maatalousyritysten kannattavuutta ei saada parannettua, se on vakava riski suomalaiselle ruokahuollolle ja huoltovarmuudelle.
– Tämä kyllä tiedostetaan, ainakin teoriassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ketjun alkupään asemaa on vahvistettava muun muassa elintarvikemarkkina- ja hankintalain muutoksilla.
Kaikkia markkinatalouksia raamitetaan lainsäädännöllä, jonka puitteissa ne toimivat. On yhteiskunnan vastuulla, että ruokaketjussa on lainsäädäntö, joka varmistaa tasapainoisemmat neuvotteluasetelmat ja kunnollisen toimeentulon maatalousyrityksille. Siten on mahdollista varmistaa koko ruuantuotannon ja maaseutuyrittäjyyden jatkumo.
– Meillä on vahvaa kotimaista elintarviketeollisuutta. Osa elintarvikeyrityksistä on osin tai kokonaan tuottajien omistuksessa. Omistajina maatalousyrittäjien on oltava valveutuneita ja huolehdittava, että tuottajien omistajuudelle löytyy jatkuvuutta, hän kehottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
