Virolaisen Väätsa Agron suurnavetan ensimmäinen vaihe on valmistunut. Useista navetoista siirretyt eläimet oppivat hyvin uusiin oloihin ja tekniikka toimii, mutta vaatii aluksi totuttelua. Lehmät lypsetään 80-paikkaisessa ulkolaitakarusellissa. Lanta separoidaan ja kompostoidaan lannoitteeksi ja parsien kuivikkeeksi.
Lehmät märehtivät rauhallisina Väätsa Agron uusissa navetoissa. Rauhallinen tunnelma säilyy myös erillisessä lypsyrakennuksessa, johon lypsettävä lehmät siirtyvät verkkaisesti välikäytäviä pitkin. Eläinhalleja ympäröi puhdas, asvaltoitu piha-alue. Hallien toisessa päädyssä, ehkä viisikymmentä metriä rakennuksista sijaitsevat lannan kompostointihalli sekä laguunimallinen separoidun lannan nesteallas. Vastakkaiseen päätyyn sijoittuvat monilokeroiset rehutilat.
Väätsa sijaitsee melko tarkkaan sata kilometriä Tallinnasta Tarton suuntaan. Maatilan omistaa Trigon Dairy Farming Estonia, jonka taustalla on myös suomalaisia sijoittajia. Yhtiöllä on lypsylehmiä yhteensä 5 000–6 000 eri puolilla Viroa ja yksi navetta myös Venäjällä.
Pelkästään Väätsa Agro omistaa maitokiintiöitä 13,9 miljoonaa litraa ja peltoa yhtiöllä on käytössään 4 200 hehtaaria.
Maito lähtee Väätsa Agrosta pääasiassa latvialaisiin meijereihin, joiden tuotteet on tavallisesti markkinoitu Baltian lisäksi Keski-Eurooppaan ja ennen viimeaikaisia rajoituksia myös Venäjälle.
Väätsan yksiköstä tulee valmistuttuaan rakentajien mukaan EU:n suurin lypsykarjatila. Lehmäpaikkoja tehdään yhteensä 3 200, joista viime kesänä valmistui tilat 2 200 lehmälle sekä poikineiden navetta, lypsyasema ja tarvittavat oheistilat.
Eläinhallien vierelle on kaiken kukkuraksi varattu alue myöhemmin rakennettavalle tuhannen lypsylehmän navetalle.
Rakennukset ja koneiden koko tekee vaikutuksen suomalaiseen katsojaan, mutta yksityiskohdat ovat monelta osin tuttuja myös Suomen uusissa navetoissa.
Molempien lypsylehmähallien pituus on 247 metriä ja leveys 37,5 metriä. Hallien tukirakenteet on tehty terästolpista, joiden valmistajia on Virossa useita.
Hallien keskelle sijoittuu leveä ruokintapöytä, jonka laidoilla suorat niskapuomit estävät lehmien kurottelua. Pehmustetuissa makuuparsissa käytetään kuiviketta huomattavan runsaasti.
Kolmas, mitoiltaan 95×34-metrinen eläinhalli on jaettu kahteen osaan poikimista odottaville ja juuri poikineille lehmille. Osastoilla käytetään lukittavia kytkimiä, jotka voidaan avata myös esimerkiksi lehmän halvaantuessa.
Eläintilojen ilmanvaihto toimii vapaalla kierrolla. Kahden lypsylehmähallin sivuseinille asennettiin laskostuvat verhoseinät, mutta poikivien hallissa ja lypsyasemarakennuksessa on lämpöä paremmin eristävät ilmapaljeverhot.
Lanta kootaan jaloittelukäytäviltä ketjuvetoisilla raapoilla 80 senttimetrin paksuisiin poikittaisputkiin, joita pitkin lanta johdetaan välikaivoihin ja pumpataan niistä edelleen kompostointikeskuksen välisäiliöön.
Lantapumput toimivat automaattisesti. Välikaivoihin sijoitetut anturit seuraavat lantamassan korkeutta ja tarvittaessa pumpataan vettä siirtoputkien päihin lannan kulkeutumisen parantamiseksi. Vesiputkien halkaisija on 16 senttiä.
Välikäytävillä eläinhalleihin yhdistetyn lypsyasemarakennuksen pohja on 95×34 metriä.
Lypsylle tullessaan lehmät kävelevät aluksi hallin lypsynodotustilaan ja sieltä edelleen hitaasti pyörivälle lypsyasemalle.
DeLavalin 80-paikkaisella ulkolaitakaruselli-lypsyasemalla pystytään lypsämään 450 lehmää tunnissa. Maidon jäähdytyksessä vapautuva energia hyödynnetään navetan ja eläinten juomaveden lämmitykseen. Lypsetty maito varastoidaan kahdessa navetan ulkopuolelle sijoitetussa pystysiilossa.
Lypsystä vastaavan henkilöstön mukaan tekniikka toimii moitteitta, mutta käynnistysvaihe vaatii työntekijöiltä ja eläimiltä jonkin aikaa opettelua.
Asemalla työskentelee viisi henkilöä kerrallaan. Heistä neljä esikäsittelee lehmät ja kiinnittää lypsimet yhden kastellessa utareita vedinkastolla.
Lehmät lypsetään poikimisen jälkeen jonkin aikaa kolmesti päivässä ja myöhemmin kaksi kertaa päivässä.
Lypsyltä lehmät siirtyvät odotushallin vastakkaisella laidalla sijaitsevalle alueelle. Käytävissä on kaksi asemalta ohjattavaa erotteluporttia, joiden avulla lehmät ohjautuvat tarvittaessa esimerkiksi siemennettäviksi tai hoito-osastolle.
Odotustilan lattialla ja lypsyltätulokäytävällä on kumimatto, erottelualueella ristiin uritettu betonilattia, jonka pituussuuntaiset urat tehtiin valuvaiheessa ja poikittaisura jyrsittiin kuivaan betoniin. Lattiat puhdistetaan painepesureilla jokaisen lypsyn jälkeen.
Myös Väätsa Agron lannankäsittelyalueesta ja -laitteista saa huolitellun ja siistin vaikutelman.
Navetasta tulevan lannan separointi ja kompostointi ovat hyödyllisiä sekä ympäristön että talouden kannalta. Hajuhaitat ja päästöt vähenevät ja samalla ravinteet tulevat hyötykäyttöön. Ostopanosten tarve vähenee, ja kompostointi myös tuhoaa massasta haitalliset bakteerit ja rikkaruohon siemenet.
Lanta siirretään navetoista aluksi tehokkailla pumpuilla kaksiosaiseen välisäiliöön. Säiliön suuremmasta osastosta lantamassa siirtyy separaattoreille. Separoitu neste palautuu kaksiosaisen säiliön pienemmälle puolelle ja edelleen laguunimallisiin nestealtaisiin, joista se levitetään aikanaan pelloille. Altaita on kaksi ja molempien tilavuus 50 000 kuutiota.
Separaattoreiden tuottama kuiva-aine käsitellään tulevan käyttötarkoituksen mukaan joko peltojen lannoitteeksi tai parsien kuivikkeeksi.
Italialaisvalmisteisia separaattoreita on saatavissa neljää eri tehoa. Väätsaan hankittiin yksi separaattori suunnilleen tuhatta lehmää kohti. Laitteiden seulakoko ja teho valitaan tuotteen mukaan.
Lannoitteeksi käytettävä kuiva separointijäte levitetään pelloille suoraan välivarastolta.
Kuivikkeena käytettävä tuote käsitellään rumpukompostorissa. USA:ssa valmistetun BeddingMaster-rumpukompostorin pituus on 12 metriä ja lieriön halkaisija 1,8 metriä.
Lantaa voi syöttää laitteeseen 350 kiloa tunnissa. Lieriön sisällä pidetään lämpötila +66 °C asteessa ja sisällä olevaa ilmaa vaihdetaan imemällä ilmaa käsiteltävän massan läpi.
Lämpötila kohoaa prosessin ansiosta, joten lisäenergiaa ei merkittävästi tarvita. Neljän tunnin käsittelyllä lannan haitalliset bakteerit kuolevat ja kuiva-ainepitoisuus nousee noin 45 prosenttiin. Myös lannalle tyypillinen haju häviää.
Väätsassa laitteita käytetään alussa hitaammin, noin 200 kiloa tunnissa, ja massa viipyy vastaavasti lieriössä kauemmin.
Laitteita voi hallita ohjauskeskuksesta, jonka grafiikka kuvaa prosessia havainnollisesti. Tietoverkon kautta sama on tehtävissä myös kännykällä tai tietokoneella.
Väätsa Agron ensimmäisen vaiheen investointikustannukset olivat noin 11 miljoonaa euroa, mikä tekee 5 000 euroa lehmäpaikkaa kohti. Lannan separointi- ja kompostointilaitteisiin käytettiin tästä noin 300 000 euroa ilman rakennuksia.
Eläimiä siirrettiin uusiin tiloihin kaikkiaan neljästä navetasta, joista eräissä oli myös putkilypsy. Entiset navetat varataan nyt pääasiassa nuorelle karjalle. Uuden yksikön käynnistys sujui väätsalaisten mukaan hyvin.
Jatkossa suunniteltu tuhannen lehmän lisäinvestointi toteutuu lehmäpaikkaa kohti selvästi edullisemmin, koska lypsyasemaan ja muihin yleisiin tiloihin ei tarvita investoida. Lisäinvestointi päätetään eläintilanne ja maidon hinta huomioiden.
Viljaa on tänä vuonna tavallista vähemmän, mutta Lantmännen Agro piristää Suomen viljakauppaa uudentyyppisillä sopimuksilla. Mielenkiintoisimmissa vaihtoehdoissa lopullisen hinnan voi kiinnittää myöhemmin, mutta käteen saa heti 100 euroa tonnilta.
Lannoitteiden avaushinnat eivät yllättäneet. Yara piti hintansa voimassa vain pari viikkoa, kun se jo korjasi hintoja viisi euroa ylöspäin. Parin vuoden takaisissa hinnoissa ei silti vielä olla.
Inkisen tilalle Ruokolahdelle valmistui vuodenvaihteen jälkeen uusi 200-paikkainen nautakasvattamo, joka on ensimmäinen AtriaNauta-kylmäkasvattamokonseptin mukaisesti luomusäännöin rakennettu lihakarjanavetta.
Tuottajaorganisaatiomalli antaa maatalousyrittäjille mahdollisuuden myydä isompia tuote-eriä parempaan hintaan. Suomen Vilja-Aitta Oy keskittyy myös viljan vientiin.
