Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Varsinaissuomalaisella Birkkalan tilalla on opeteltu speltin viljelyä, jalostusta ja myyntiä runsaan 30 vuoden ajan. Niin suomalaiset kuluttajat kuin kansainvälinen elintarviketeollisuuskin ovat löytäneet tilalla valmistetut tuotteet.
Viljelijä ja mylly-yrittäjä Simo Larmo toteaa vanhempiensa Pirkko ja Jaakko Larmon lähteneen liikkeelle nollasta. 1990-luvun alussa speltti oli Suomessa varsin tuntematon viljalaji. Sen viljely- ja käsittelytapojen selvittäminen vaati kovaa jalkatyötä aikana ennen Internetiä ja sosiaalista mediaa. Oppia haettiin Saksasta saakka.
– Äitini mietti, mitä tuotteita keittiössä tarvitaan, ja kehitti reseptiikkaa. Isäni keskittyi viljely- ja jalostuspuoleen. He loivat minulle ja puolisolleni Riinalle hyvän pohjan ponnistaa eteenpäin, Simo Larmo kuvailee.
Nuorempi polvi otti vetovastuun toiminnasta vuonna 2014.
1990-luvulla jyvät oli viety Suomusjärveltä Töllin myllylle Pusulaan kuorittaviksi ja jauhotettaviksi. 2000-luvun alussa rakennettiin oma mylly ja tuotantotilat Birkkalan vanhaan kanalaan.
– Tilat tuntuivat silloin todella isoilta. Ajattelimme, etteivät ne täyttyisi koskaan. Nyt ne eivät tahdo millään riittää nykyisille tuotantomäärille.
Speltinjyvät siirretään läheisestä kuivurista myllylle lajiteltaviksi ja kuorittaviksi. Tarkoitukseen suunnitelluilla käsittelylaitteilla jyvät saadaan ehjinä ulos kuorestaan, jolloin maku- ja leivontaominaisuudet säilyvät.
Kuorituista jyvistä valmistetaan kolmea erilaista jauhoa sekä helmeä ja hiutaletta. Pastojen ja myslin valmistuksessa käytetään alihankkijaa. Kaikki tuotteet pakataan omissa tiloissa.
Laatu on edelleen ykkösasia tuotteiden käyttäjille, mutta tänä päivänä yhä useampi asiakas haluaa varmistua myös siitä, että tuotanto on kestävää sekä ympäristön että ihmisen kannalta. Koko tuotantoketjun vastuullisuus pitää pystyä osoittamaan uskottavalla ja todennettavalla tavalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutalepaketissa lukee kauranviljelijän nimi.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
