Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Varsinaissuomalaisella Birkkalan tilalla on opeteltu speltin viljelyä, jalostusta ja myyntiä runsaan 30 vuoden ajan. Niin suomalaiset kuluttajat kuin kansainvälinen elintarviketeollisuuskin ovat löytäneet tilalla valmistetut tuotteet.
Viljelijä ja mylly-yrittäjä Simo Larmo toteaa vanhempiensa Pirkko ja Jaakko Larmon lähteneen liikkeelle nollasta. 1990-luvun alussa speltti oli Suomessa varsin tuntematon viljalaji. Sen viljely- ja käsittelytapojen selvittäminen vaati kovaa jalkatyötä aikana ennen Internetiä ja sosiaalista mediaa. Oppia haettiin Saksasta saakka.
– Äitini mietti, mitä tuotteita keittiössä tarvitaan, ja kehitti reseptiikkaa. Isäni keskittyi viljely- ja jalostuspuoleen. He loivat minulle ja puolisolleni Riinalle hyvän pohjan ponnistaa eteenpäin, Simo Larmo kuvailee.
Nuorempi polvi otti vetovastuun toiminnasta vuonna 2014.
1990-luvulla jyvät oli viety Suomusjärveltä Töllin myllylle Pusulaan kuorittaviksi ja jauhotettaviksi. 2000-luvun alussa rakennettiin oma mylly ja tuotantotilat Birkkalan vanhaan kanalaan.
– Tilat tuntuivat silloin todella isoilta. Ajattelimme, etteivät ne täyttyisi koskaan. Nyt ne eivät tahdo millään riittää nykyisille tuotantomäärille.
Speltinjyvät siirretään läheisestä kuivurista myllylle lajiteltaviksi ja kuorittaviksi. Tarkoitukseen suunnitelluilla käsittelylaitteilla jyvät saadaan ehjinä ulos kuorestaan, jolloin maku- ja leivontaominaisuudet säilyvät.
Kuorituista jyvistä valmistetaan kolmea erilaista jauhoa sekä helmeä ja hiutaletta. Pastojen ja myslin valmistuksessa käytetään alihankkijaa. Kaikki tuotteet pakataan omissa tiloissa.
Laatu on edelleen ykkösasia tuotteiden käyttäjille, mutta tänä päivänä yhä useampi asiakas haluaa varmistua myös siitä, että tuotanto on kestävää sekä ympäristön että ihmisen kannalta. Koko tuotantoketjun vastuullisuus pitää pystyä osoittamaan uskottavalla ja todennettavalla tavalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutalepaketissa lukee kauranviljelijän nimi.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
