Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Varsinaissuomalaisella Birkkalan tilalla on opeteltu speltin viljelyä, jalostusta ja myyntiä runsaan 30 vuoden ajan. Niin suomalaiset kuluttajat kuin kansainvälinen elintarviketeollisuuskin ovat löytäneet tilalla valmistetut tuotteet.
Viljelijä ja mylly-yrittäjä Simo Larmo toteaa vanhempiensa Pirkko ja Jaakko Larmon lähteneen liikkeelle nollasta. 1990-luvun alussa speltti oli Suomessa varsin tuntematon viljalaji. Sen viljely- ja käsittelytapojen selvittäminen vaati kovaa jalkatyötä aikana ennen Internetiä ja sosiaalista mediaa. Oppia haettiin Saksasta saakka.
– Äitini mietti, mitä tuotteita keittiössä tarvitaan, ja kehitti reseptiikkaa. Isäni keskittyi viljely- ja jalostuspuoleen. He loivat minulle ja puolisolleni Riinalle hyvän pohjan ponnistaa eteenpäin, Simo Larmo kuvailee.
Nuorempi polvi otti vetovastuun toiminnasta vuonna 2014.
1990-luvulla jyvät oli viety Suomusjärveltä Töllin myllylle Pusulaan kuorittaviksi ja jauhotettaviksi. 2000-luvun alussa rakennettiin oma mylly ja tuotantotilat Birkkalan vanhaan kanalaan.
– Tilat tuntuivat silloin todella isoilta. Ajattelimme, etteivät ne täyttyisi koskaan. Nyt ne eivät tahdo millään riittää nykyisille tuotantomäärille.
Speltinjyvät siirretään läheisestä kuivurista myllylle lajiteltaviksi ja kuorittaviksi. Tarkoitukseen suunnitelluilla käsittelylaitteilla jyvät saadaan ehjinä ulos kuorestaan, jolloin maku- ja leivontaominaisuudet säilyvät.
Kuorituista jyvistä valmistetaan kolmea erilaista jauhoa sekä helmeä ja hiutaletta. Pastojen ja myslin valmistuksessa käytetään alihankkijaa. Kaikki tuotteet pakataan omissa tiloissa.
Laatu on edelleen ykkösasia tuotteiden käyttäjille, mutta tänä päivänä yhä useampi asiakas haluaa varmistua myös siitä, että tuotanto on kestävää sekä ympäristön että ihmisen kannalta. Koko tuotantoketjun vastuullisuus pitää pystyä osoittamaan uskottavalla ja todennettavalla tavalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Helsingin Mylly vei aamupuuron jäljitettävyyden uudelle tasolle. Kaura 2.0 -hiutalepaketissa lukee kauranviljelijän nimi.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
