Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Varsinaissuomalaisella Birkkalan tilalla on opeteltu speltin viljelyä, jalostusta ja myyntiä runsaan 30 vuoden ajan. Niin suomalaiset kuluttajat kuin kansainvälinen elintarviketeollisuuskin ovat löytäneet tilalla valmistetut tuotteet.
Viljelijä ja mylly-yrittäjä Simo Larmo toteaa vanhempiensa Pirkko ja Jaakko Larmon lähteneen liikkeelle nollasta. 1990-luvun alussa speltti oli Suomessa varsin tuntematon viljalaji. Sen viljely- ja käsittelytapojen selvittäminen vaati kovaa jalkatyötä aikana ennen Internetiä ja sosiaalista mediaa. Oppia haettiin Saksasta saakka.
– Äitini mietti, mitä tuotteita keittiössä tarvitaan, ja kehitti reseptiikkaa. Isäni keskittyi viljely- ja jalostuspuoleen. He loivat minulle ja puolisolleni Riinalle hyvän pohjan ponnistaa eteenpäin, Simo Larmo kuvailee.
Nuorempi polvi otti vetovastuun toiminnasta vuonna 2014.
1990-luvulla jyvät oli viety Suomusjärveltä Töllin myllylle Pusulaan kuorittaviksi ja jauhotettaviksi. 2000-luvun alussa rakennettiin oma mylly ja tuotantotilat Birkkalan vanhaan kanalaan.
– Tilat tuntuivat silloin todella isoilta. Ajattelimme, etteivät ne täyttyisi koskaan. Nyt ne eivät tahdo millään riittää nykyisille tuotantomäärille.
Speltinjyvät siirretään läheisestä kuivurista myllylle lajiteltaviksi ja kuorittaviksi. Tarkoitukseen suunnitelluilla käsittelylaitteilla jyvät saadaan ehjinä ulos kuorestaan, jolloin maku- ja leivontaominaisuudet säilyvät.
Kuorituista jyvistä valmistetaan kolmea erilaista jauhoa sekä helmeä ja hiutaletta. Pastojen ja myslin valmistuksessa käytetään alihankkijaa. Kaikki tuotteet pakataan omissa tiloissa.
Laatu on edelleen ykkösasia tuotteiden käyttäjille, mutta tänä päivänä yhä useampi asiakas haluaa varmistua myös siitä, että tuotanto on kestävää sekä ympäristön että ihmisen kannalta. Koko tuotantoketjun vastuullisuus pitää pystyä osoittamaan uskottavalla ja todennettavalla tavalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
