Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Humppilassa luomu-emolehmätilaa pitävä Joni Heikkilä on vuonna 1920 perustetun sukutilan neljäs isäntä. Sukupolvenvaihdos tehtiin reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Heikkilä on vuosien saatossa laajentanut tilaa huomattavasti. Nykyisin poikivia lehmiä on vajaa sata, viljelyalaa 250 hehtaaria. Tila toimii sopimustuottajana HK Foodsille. Karjan rehujen ohella Heikkilä tuottaa luomukauraa.
– Tosiasia on se, että jos haluaa keskimääräisen suomalaisen työntekijän palkan, tilakokoa on kasvatettava. Omalla kohdallani raja on nyt tullut vastaan, Joni Heikkilä toteaa.
49-vuotias yrittäjä on miettinyt, jaksaako hän tehdä töitä eläkeikään asti. Hän työskentelee vuodessa noin 3 000 tuntia, lomia liikenee kaksi viikon pätkää. Heikkilällä on puoliso ja 12-, 8- ja 5-vuotiaat lapset. Puolisolla on oma työura eikä hän ole mukana tilan toiminnassa.
– Puolisoni vastaa lasten- ja kodinhoidosta ja on pienimuotoisesti apuna poikima-aikana. Kesällä hän lähinnä tuo eväitä pellolle.
Suurimmaksi työn kuormittajaksi Heikkilä kokee byrokratian. Viljelykirjanpidon ja verotusasiat hän hoitaa itse ja vain tarkistuttaa asiantuntijalla. Laskut hän hyväksyy sähköisellä taloushallintojärjestelmällä.
– Byrokratia on muuttunut yhä raskaammaksi, ja luomutilan kirjanpitoon on tullut koko ajan lisää pieniä kiristyksiä, joita on kirjattava päivittäin. Ne vievät aikaa.
Heikkilä on etsinyt tietoisesti helpotuksia arkeensa muun muassa vähentämällä karjanhoitoon liittyvää työmäärää.
– Kun ennen jaoin heinän paalisilppurilla, nyt ruokin kokonaisilla paaleilla. Olen vähentänyt kuivitusta lisäämällä turpeenkäyttöä, hän mainitsee esimerkkeinä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Kiire, taloushuolet ja sukupolvien väliset hankaukset koettelevat maatiloilla yhdessä työskentelevien parisuhdetta. Huonoon suhteeseen ei kannata tyytyä. Puhe- ja tunneyhteyden uudelleen löytämiseen saa apua.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
