Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Humppilassa luomu-emolehmätilaa pitävä Joni Heikkilä on vuonna 1920 perustetun sukutilan neljäs isäntä. Sukupolvenvaihdos tehtiin reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Heikkilä on vuosien saatossa laajentanut tilaa huomattavasti. Nykyisin poikivia lehmiä on vajaa sata, viljelyalaa 250 hehtaaria. Tila toimii sopimustuottajana HK Foodsille. Karjan rehujen ohella Heikkilä tuottaa luomukauraa.
– Tosiasia on se, että jos haluaa keskimääräisen suomalaisen työntekijän palkan, tilakokoa on kasvatettava. Omalla kohdallani raja on nyt tullut vastaan, Joni Heikkilä toteaa.
49-vuotias yrittäjä on miettinyt, jaksaako hän tehdä töitä eläkeikään asti. Hän työskentelee vuodessa noin 3 000 tuntia, lomia liikenee kaksi viikon pätkää. Heikkilällä on puoliso ja 12-, 8- ja 5-vuotiaat lapset. Puolisolla on oma työura eikä hän ole mukana tilan toiminnassa.
– Puolisoni vastaa lasten- ja kodinhoidosta ja on pienimuotoisesti apuna poikima-aikana. Kesällä hän lähinnä tuo eväitä pellolle.
Suurimmaksi työn kuormittajaksi Heikkilä kokee byrokratian. Viljelykirjanpidon ja verotusasiat hän hoitaa itse ja vain tarkistuttaa asiantuntijalla. Laskut hän hyväksyy sähköisellä taloushallintojärjestelmällä.
– Byrokratia on muuttunut yhä raskaammaksi, ja luomutilan kirjanpitoon on tullut koko ajan lisää pieniä kiristyksiä, joita on kirjattava päivittäin. Ne vievät aikaa.
Heikkilä on etsinyt tietoisesti helpotuksia arkeensa muun muassa vähentämällä karjanhoitoon liittyvää työmäärää.
– Kun ennen jaoin heinän paalisilppurilla, nyt ruokin kokonaisilla paaleilla. Olen vähentänyt kuivitusta lisäämällä turpeenkäyttöä, hän mainitsee esimerkkeinä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
