Valtaosa maa- tai metsätalousyrittäjistä pääsee hyötymään uudesta yrittäjävähennyksestä. Verottaja tekee tuloista viiden prosentin vähennyksen viran puolesta, joten sitä ei itse merkitä verolomakkeelle.
Uudesta yrittäjävähennyksestä pääsevät hyötymään muussa kuin osakeyhtiömuodossa toimivat yrittäjät. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.
Uusi vähennys keventää myös maatalous-, metsätalous- tai poroyrittäjän tuloverotusta, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona.
Vähennystä ei tarvitse laskea tai ruksata mihinkään lomakkeeseen itse, vaan verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Käytännössä veronkevennys on noin kahden prosentin suuruinen.
Verottaja tekee yrittäjävähennyksen maatalouden tuloksesta, ennen kuin tulo jaetaan puolisoille henkilökohtaiseksi ansio- tai pääomatuloksi. Yhtymässä yrittäjävähennys vähennetään osakaskohtaisesti siitä osuudesta, joka osakkaalla on yhtymän maatalouden puhtaaseen tuloon.
Yrittäjävähennys tulee näkymään verotuspäätöksessä omana rivinään.
Maatalouden kirjanpito-ohjelmista ainakin Softsalon Tilituki näyttää yrittäjävähennyksen vaikutuksen maatalouden ja metsätalouden verolomakkeiden tallennusruudulla. Tilituen verolomaketulosteilla sitä ei kuitenkaan näy, koska se ei kuulu viralliselle lomakkeelle.
Metsätaloudessa yrittäjävähennys kohdistuu vain pääomatuloihin. Sitä ei tehdä metsätalouden ansiotulosta eli hankintatyön arvosta.
Yrittäjävähennys lasketaan metsätalouden kokonaisnettotuloksesta, johon voi sisältyä myös verotusyhtymien kautta saatua metsätalouden pääomatuloa. Jos metsätalouden kokonaisnettotulos jää tappiolliseksi, verottaja ei tee yrittäjävähennystä.
Aikaisemmin tällä vuosikymmenellä metsätulojen verotus on kiristynyt, koska pääomatulojen veroprosentti on noussut ja siihen on tullut progressiivisuus. Nyt pääomatulojen veroprosentti on 30. Jos pääomatulot ylittävät 30 000 euroa, sen ylittävältä osalta veroprosentti on 34.
Yrittäjävähennys huomioiden metsätalouden tuloihin kohdistuu käytännössä 28,5 tai 32,3 prosentin pääomavero.
Yrittäjävähennys ei koske osakeyhtiömuotoista yrittämistä, koska se on kehitetty tasa-arvoistamaan eri yritysmuotojen verotusta. Vuonna 2014 yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Tuo veronkevennys hyödytti vain osakeyhtiöitä, joten muut yritysmuodot jäivät silloin verotuksellisesti heikompaan asemaan. Tätä vääristymää korjattiin nyt yrittäjävähennyksellä.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
