Viljan kuivauksen loppuvaiheessa voidaan käyttää pienempää ilmamäärää kuin kuivauksen alussa. Kun lämmitettävän ilman määrä pienenee, energiaa säästyy 15–20 prosenttia.
Saksalainen Claas on lanseerannut uuden, viidellä kohlimella varustetun Evion-leikkuupuimurimalliston. Kokoluokka korvaa aiemmin markkinoilla olleet pienemmät Avero- ja Tucano-mallit.
Maataloustavarakauppa kävi puolessa vuosisadassa ison rakennemuutoksen. Viljelymenetelmät paranivat ja koneellistuminen eteni lujaa vauhtia. Ne toivat lisää tuottavuutta, jonka seurauksena ylijäämät kasvoivat. Ylijäämiä purettiin varsinkin itänaapurin markkinoille, ja valtion rooli oli keskeinen tässä liiketoiminnassa. 1970-luvulla kaupan palvelut olivat keskusliikevetoisia. Hankkija, Kesko ja SOK jakoivat markkinaa. E-liike ja Tuko hämmensivät seassa pienillä osuuksilla. Traktorikaupassa näkyvimpinä toimijoina olivat
Kosteikolla voidaan korjata ojituksella muokattua luontaista peltoekosysteemiä. Vierelän tilalla ajatus kosteikosta lähti peltomaan kunnostuksen tarpeesta. Pellolle perustettu kosteikko on tuonut mukanaan monia hyötyjä.
Viljankuivaus on energiasyöppö, jota ei kannata ruokkia tarpeettomasti.
Siementuotantoon erikoistuminen tuo lisätuloa kasvinviljelytilalle. Osaava viljelijä saa tarkemmista viljelytoimistaan korvaukseksi siemenlisän.
Nuoret maatalousyrittäjät haluavat luoda positiivista mielikuvaa maataloudesta ja maatilan elämästä. Sosiaalisessa mediassa noin tuhat seuraajaa pääsee kurkistamaan Kurikan tilan arkeen.
Osuuskunnat ovat olleet väliinputoajia ELY-keskusten myöntämissä maaseudun yritystuissa. Asetusmuutoksen myötä osuuskunnat voivat nyt saada ELY-keskusten ja Leader-ryhmien myöntämiä yritys- ja kehittämistukia.
Jatkuvasti kasvipeitteisten peltojen fosforikuormitusta voidaan vähentää ajoittaisella muokkauksella, joka purkaa fosforin kerrostumisen. Muokkaus on kustannustehokas tapa vähentää liuenneen fosforin päästöjä.
Uusi fosforiasetus tuo lannoitukseen yhtäläiset pelisäännöt kaikille tiloille.
Lopen Läyliäisessä sijaitsee Suomen metsänjalostuksen keskus, Haapastensyrjä, jossa tehtävä työ luo perustaa kasvavalle, kestävälle ja laadukkaalle tulevaisuuden metsälle. Vuosikymmeniä jatkuneen jalostustyön ansiosta metsän uudistamiseen on tarjolla korkeatasoista ja monimuotoista siemen- ja taimiaineistoa.
Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan kuminan geenivarantoa. Viljelijä hyötyy tutkimuksesta esimerkiksi entistä tuhoojakestävämpinä lajikkeina.
