
Huolla hakekattila turvalliseksi
Vääränlainen polttoaine, epäpuhdas palaminen ja ylipaine saattavat altistaa kattilan tuhoisalle takapalolle. Pidä hakekattilasi aina kunnossa – tämän voit tehdä helposti itse.
Vääränlainen polttoaine, epäpuhdas palaminen ja ylipaine saattavat altistaa kattilan tuhoisalle takapalolle. Pidä hakekattilasi aina kunnossa – tämän voit tehdä helposti itse.
Puumalan Hurissalosta löytyy maatalouslomittaja, jolta sujuvat työt ja tanssi. Mira Tukiaisen iloisesta elämänasenteesta saavat osansa niin eläimet kuin asiakkaat.
Lohjalainen luomuviljelijä Jari Auvinen aloitti vuokraviljelyn jo 13-vuotiaana. Vuokrapellot ovat olleet tuotannon laajentamisen edellytys.
Kuminalla on itsepäinen luonne, mikä tekee siitä mielenkiintoisen viljelykasvin, tuumii mäntyharjulainen Mika Mattila. Hän aloitti kuminan viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa.
Lähes kaikilla maitotiloilla on varaa tehostaa säilörehun tuotantoa. Sillanpään maatalousyhtymässä rehuntuotantoa kehitetään joka vuosi.
Nokan luomutilalle ensimmäiset lampaat tulivat reilu vuosikymmen sitten. Nyt tilalla on kolme lampolaa ja yksi uusi työn alla. Kesäaikaan texel-rotuisia lampaita laiduntaa Häntälän notkoissa ja peltolaitumilla yhteensä kuutisensataa.
Maatalousyrittäjä Juho Staufferin vahvin tuki arjessa on oma avovaimo Heidi Mattila. Tilan töihin osallistuvat myös Juhon vanhemmat. Kahden perheen yhteiselämä sujuu kivasti, kun molemmilla on omat kodit.
Jokaisen maitotilan kannattaa hyödyntää osuuskunnan tarjoamat rehuanalyysipalvelut. Analyysit ovat ruokintasuunnittelun kivijalka.
Puromäen puutarha myy asiakkailleen vain sellaista, jota itsekin voi kasvattaa. Kun lajikkeita on paljon, aina jokin onnistuu.
Brinkaksen tilalla viljan rinnalla lainehtivat lumoavat maisemapellot. Koriste- ja pölyttäjäkasvit luovat pelloille monimuotoisuutta, hoitavat maaperää ja kaunistavat maisemaa.
Raumalainen Jouni Marttila haluaa, että koko tuotantoketju säilyy luomuna. Sen vuoksi liharotuiset vasikat kasvavat Marttilan emolehmätilalla ternistä teuraaksi asti.
Suomen metsät kuusettuvat voimakkaasti. Yksilajinen metsä on kuitenkin alttiimpi sairastumaan ilmaston lämpenemisen ja uusien tuholaisten paineessa. Monokulttuuri heikentää myös luonnon monimuotoisuutta. Uusia puulajeja tarvitaan kotoisten rinnalle.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.