Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Mannien farmilla on possujen kasvatusta pikkuporsaista lihasikoihin. Tällä tuottaja varmistaa laadun.
Härkäpapusäilörehu on varteenotettava vaihtoehto lypsylehmien ruokintaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan se maistuu lehmille hyvin ja jopa lisää maitotuotosta.
Sysmäläisellä Lehtosalon luomutilalla myydään ylämaankarjan lihaa. Seurustelu tilalla käyvien asiakkaiden kanssa tuo paljon iloa tilanväelle.
Naudoille on tärkeää päästä makaamaan 12–14 tuntia vuorokaudessa, ja makuuaikaa voidaankin pitää yhtenä lehmän hyvinvoinnin mittarina. Hyvä makuualusta näkyy myös tuotoksessa sekä hyvänä jalka-, sorkka- ja utareterveytenä.
Hestbjergin luomusikatila Tanskassa tuottaa lihaa omalla merkillään. Kuluttajat ovat ihastuneet ulkoilmapossuihin.
Lehmien sosiaalistumisesta hyötyvät kaikki. On tärkeää, ettei nauta pelkää muita nautoja tai ihmistä.
Mika ja Sirkku Nieminen Ruokoniemen tilalla Ylöjärvellä voivat olla melko rauhallisin mielin kyberhäiriöuutisista. Kahden robotin maitotila on vastikään uudistanut tietoverkkonsa ja panostanut tehokkaaseen palomuuriin.
Lanta on tänä vuonna entistä arvokkaampaa. Yhtäkään ravinnekiloa ei kannata haaskata huolimattomalla lannan käsittelyllä.
Lehmänkellon kalkatus oli ennen pätevä tapa paikallistaa eläimet. Vanhantalon charolaiskarjan kellokkailla Rautalammilla on nyt pannoissaan GPS-paikantimet, jotka kertovat laumojen sijainnin lisäksi laidunlohkojen syönti- ja lepoajat.
Laidunnus muuttaa muotoaan karjakoon kasvaessa. Kokoaikalaidunnus on usein hankala tai jopa mahdoton toteuttaa, mutta ulkoilu pellolla on lehmälle terapiaa, vaikka pötsi ei täyttyisikään.
QR-koodien taakse piilotetut videot tukevat työn opastusta Tiina ja Tuomas Kataisen tilalla. Selkeät videot ovat saaneet käyttäjiltä kiitosta.
Elokuussa 2021 aloittanut maitotilayrittäjä Iida Kotikangas aikoo kehittää tilaansa pienin askelin kannattavammaksi. Tavoitteena on keskittyä ennen kaikkea keskituotokseen, jalostukseen ja eläinten hyvinvointiin.
Kohtu kierteellä, sorkat solmussa tai kohtu ulkona. Poikimisessa voi sattua kaikenlaista, mutta auttajan maltti ja avun pyytäminen ajoissa vievät kohti onnellista loppua.
Herefordrodulta on löydetty perinnöllinen sairaus, jonka syytä selvitellään myös Suomessa. Yhtenä sairauden oireena on karvattomuus.
Osakeyhtiö perustetaan yleensä verotussyistä. Näin tapahtui myös maitotilalla Hankasalmella.
Hyvää luonnetta, emo-ominaisuuksia ja kompaktia kokoa. Karhusaaret uskovat, että galloway on tullut jäädäkseen.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
