Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Mannien farmilla on possujen kasvatusta pikkuporsaista lihasikoihin. Tällä tuottaja varmistaa laadun.
Ravinteiden kierrätykseen on nyt tarjolla hankerahaa ja yritystukia. Uudenlaisilla yhteistyöverkostoilla voidaan luoda kannattavuutta lisääviä malleja, hankekoordinaattori Tarja Haaranen sanoo.
Viime joulun alla lohjalaisen Jouni Auvisen 50-päiseen lypsykarjaan iski mystinen tauti, joka tappoi puolet lehmistä ja teki loputkin maidottomiksi. Lahjoituslehmien turvin tilan maidontuotanto voi käynnistyä uudelleen.
Kriivarin tilalla Kokemäellä on pidetty lähes parikymmentä vuotta poroja hoitamassa perinteistä hakamaisemaa. Parhaimmillaan tokassa on ollut 30 poroa.
Hyvin hoidetut eläimet, riittävästi tilaa ja kuivikepohja. Siinä Lankisten resepti pihvikarjan hyvinvointiin.
Inkisen tilalle Ruokolahdelle valmistui vuodenvaihteen jälkeen uusi 200-paikkainen nautakasvattamo, joka on ensimmäinen AtriaNauta-kylmäkasvattamokonseptin mukaisesti luomusäännöin rakennettu lihakarjanavetta.
Anne ja Heimo Koposen navetta on tuonut viihtyvyyttä niin lehmille kuin hoitajillekin. Eniten isäntäväki on tykästynyt uuden navetan raikkaaseen ilmaan ja valoisuuteen.
Virolaisen Väätsa Agron suurnavetan ensimmäinen vaihe on valmistunut. Useista navetoista siirretyt eläimet oppivat hyvin uusiin oloihin ja tekniikka toimii, mutta vaatii aluksi totuttelua. Lehmät lypsetään 80-paikkaisessa ulkolaitakarusellissa. Lanta separoidaan ja kompostoidaan lannoitteeksi ja parsien kuivikkeeksi.
Kolme ja puoli vuotta sitten perustettu osakeyhtiö jatkaa emolehmätuotantoa MTT:n lakkautetulla koeasemalla Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Eläinten rotuina ovat pääosin hereford tai hereford-risteytykset. Laajennusinvestoinnin jälkeen eläinluku lisääntyy entisestään.
Maidontuottajat eri puolilta Suomea suhtautuvat varsin maltillisesti Venäjän asettamaan maitotuotteiden vientikieltoon. Tuottajahinta on ennallaan eikä paniikkiin ole aihetta.
Kymenlaaksolainen viljelijäpari selvitteli kokonaisen toimivan maitotilan ostamista, mutta päätyi uuden navetan rakentamiseen miehen kotipaikalle. Navetta täyttyi nopeasti hankkimalla kokonainen korkeatuottoinen karja tutulta maitotilalta. Suurimmat vaikeudet kohdattiin rahoituksessa ja rakennuslupa-asioissa.
Juukalaisella Ritoniemen tilalla kasvatetaan lihanautoja vuosikymmenten kokemuksella. Helsingissä syntynyt Olli Pirinen tuli isovanhempiensa viljelemälle vanhalle kantatilalle vuonna 1979 ja pohjoiskarjala-taustainen Mirjami Pirinen siitä parin vuoden kuluttua.
Rovaniemen Vikajärvellä toimii eräs Suomen pohjoisimmista robottipihatoista. Pöykön tilalla on havaittu pitenevän kesäkauden edut.
Koiran hyvää hajuaistia käytetään hyväksi monissa tehtävissä. Yksi uusimmista on lehmän kiiman tunnistaminen. Kiimakoirien toimivuudesta on vielä vähän kokemusta, mutta Tossun toiminta vaikuttaa lupaavalta.
Konttiniemen tilalla ratkaistiin luomutilan investointitarve muuttamalla kaksi laakasiiloa kylmäpihatoksi. Lehmät lypsetään edelleen vanhan parsinavetan putkilypsimellä ja säilörehulle valettiin uusi laakasiilo. Eläimet viihtyvät uusissa tiloissa hyvin, eikä hoitotyö lisääntynyt entisestään.
Suomalainen lammastalous tuomittiin vielä runsaat kymmenkunta vuotta sitten auringonlaskun alaksi, jolla ei Suomessa ole juuri muuta virkaa kuin maiseman hoito. Nyt asiat ovat toisin.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
