Peltoviljely hyötyy uudesta teknologiasta
Peltoviljelyssä käytettävästä uudesta teknologiasta voidaan saada useita taloudellisia, ympäristöön kohdistuvia ja ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä.

Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Peltoviljelyssä käytettävästä uudesta teknologiasta voidaan saada useita taloudellisia, ympäristöön kohdistuvia ja ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä.
Rehellisyys maan perii, tunnusti talonpoikainen Suomi. Nyt, modernissa maailmassa epärehellisyys perii kaiken muun! Unohdetaan hetkeksi trollaus, valeuutiset ja muu virtuaalimaailma ja todetaan, ettei raamatullista juurta oleva sananparsi tunnu olevan kovin suosittu politiikan arkikielessä. Monipuoluejärjestelmämme vertailu angloamerikkalaiseen kaksipuoluesysteemiin – niiden pienpuolueita unohtamatta – ei nykypolitiikan vastakkainasettelua selitä eikä oikeisto-vasemmistojako liioin. Kumpikaan järjestelmistä ei kykene tuottamaan selkeätä,
Teiden korjausvelan pienentämiseksi yksityisteiden perusparannuksiin on viime vuodesta alkaen voinut saada valtionavustusta jopa 70 prosenttia ja siltaremontteihin 85 prosenttia kokonaiskustannuksista. Avustusosuuden korotuksesta ei ole isoa iloa, sillä määrärahaa on tänä vuonna leikkausten jälkeen käytettävissä vain 8,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna rahaa oli 23 miljoonaa ja edellisenä 40 miljoonaa euroa. – Yksityistiet ja metsätiet ovat
Avantilla uskotaan sähköiseen siirtymään pienkuormaimissa. Uuden e-sarjan sydämenä on tarjolla kapasiteetiltaan 13:n tai 27 kilowattitunnin akkupaketti. Uppojäähdytyksellä toimivat akut kootaan omassa tehtaassa Ylöjärvellä.
Maatalouskoneiden kauppias Kalle Piirainen elää mukana viljelijöiden iloissa ja suruissa. Ja tahtoo itsekin välillä pellolle.
Itikan siemenviljelytila Iisalmessa on tarkka energian kulutuksessa ja monipuolinen sen tuotannossa. Energiaa irtoaa jo maaperästä, auringosta, tuulesta ja grilliöljyistä. Nyt katse on vesivoimassa ja aurinkoenergian varastoinnissa.
Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Ruokavirasto kertoi alkuvuodesta, että viime vuonna haettiin ja myönnettiin merkittävästi tukia maa- ja puutarhatilojen energiantuotannon investointeihin. Vaikka huippuvuoden 2022 noin 25,5 miljoonasta eurosta jäätiinkin, vuonna 2023 myönnettiin energiainvestointeihin tukea peräti 20,6 miljoonaa euroa. Energiainvestoinnit olivat viime vuonna myös ylivoimaisesti suurin tukikohde, kun kaikille investointitukikohteille myönnetty avustussumma oli yhteensä 72 miljoonaa. Sama into energiainvestointeihin näyttäisi jatkuvan
Leikkaukset viiltävät ja työmarkkinapolitiikassa kuohuu, mutta maatalouden moninaiset työsuhde-edut ovat edelleen vertaansa vailla. Tässä niistä muutama: Työsuhdekulkuneuvo. Ei tietenkään auto, vaan traktori. Elämää nähnyt ja alati rempallaan, mutta luotettava työjuhta. Liikuttaa kaiken ja säilöö koppinsa uumeniin niin edellissyksyiset eväät kuin kaikki kadonneet työhanskatkin. Niin nolo, että nuoriso ei halua liikkua sillä kylillä, joten yleensä aina
Kun Carl Granlid aloitti omenatarhauksen Vårdössä 1943, hän oli Ahvenanmaan ensimmäinen kaupallinen omenanviljelijä. Tänä päivänä Granlidin yritystä luotsaavat Carlin pojantyttären Marian pojat, veljekset Calle ja Ville Koivisto, ja omenista on tullut Ahvenanmaan maatalouden tärkein tulonlähde.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Paikkakohtainen kannattavuuskartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.
Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.
Käytetyt traktorin varaosat käyvät kaupaksi kuin häkä IKH:n Kauhajoen toimipaikassa. Traktoreita ostetaan purkuun jatkuvasti, osa myydään kunnostettuina. Erityisesti Valtran osille olisi tarvetta.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Alkoholi on huono lääke työstressiin ja murheisiin, sillä juominen lisää uupumusta ja käyttö voi riistäytyä hallinnasta. Korkin kiinni kiertämiseen saa apua eikä avun hakemista tarvitse hävetä, sillä ammattilaiset suhtautuvat ihmiseen aina kunnioittavasti.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Maatalouden historiassa on lukuisia keksintöjä, jotka ovat muovanneet tapoja viljellä ja työskennellä pelloilla. 1800-luvulle asti etupäässä lounaisessa Suomessa maatalouden vetoeläiminä suosittiin hevosten lisäksi sitkeitä, mutta hitaita ja kankeita härkiä. Maatalousmenetelmien kehittyessä härkien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin hevosiin, jotka toimivatkin viime vuosisadalla pitkään tehokkuuden mittarina. Maataloustyökalu parihevosten vetämänä oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
Lehdet + verkkosisällöt vain 141 €/vuosi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.