Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Maatalousyrittäjien toivotaan hyötyvän nykyistä enemmän tiloilla tuotetusta datasta. Reilumpaa datataloutta tavoitellaan niin EU-lainsäädännöllä kuin yläsavolaisella tutkimushankkeellakin.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Sokerijuurikas on kelpo hiilensitoja, sillä sen kasvu jatkuu aina pakkasiin asti. Noston jälkeen naatteina peltoon jää tonneittain biomassaa, joka kompensoi pellosta vapautuneen hiilen.
Tuottajaorganisaatiomalli antaa maatalousyrittäjille mahdollisuuden myydä isompia tuote-eriä parempaan hintaan. Suomen Vilja-Aitta Oy keskittyy myös viljan vientiin.
Erikoiskasvien viljelystä ja jalostuksesta on kehittynyt Impolan Kasvitilan vankka tukijalka.
Regeneratiivisen viljelyn koulutuksia tutkivan hankkeen tulokset osoittavat, että koulutustarjontaa tulisi lisätä ja käytännöt saada vielä tehokkaammin viljelijöiden tietoon.
Nelostien varrella Pyhäjärvellä, vastapäätä kuuluisaa Vaskikellon taukopaikkaa, voi tankata paineistettua biokaasua. Sen raaka-aineena käytetään lähialueen ylijäämänurmea.
Kangasmaiden jatkuvapeitteisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta ojitettujen suometsien osalta ollaan vasta ensimetreillä. Tutkimussarkaa riittää kasvatusmalleista ja puuston kasvusta korjuun onnistumiseen.
Maatilan vuotuiset tulot ja menot voivat vaihdella aiempaa enemmän, joten välitilinpäätöksen merkitys on korostunut.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Sitkeimmät Nollarajan lukijat tietävät, että en kuulu optimistisimpiin enkä positiivisimpiin kansalaisiin. Sori siitä, sanoisi Stubb. Siksipä ”pöhinän” alle niputetut aktiivisten ihmisten start-upit, tutkijoiden sitkeys ja pellepelottomien innovatiivinen rohkeus ilahduttavat! Ympärillä kohisevasta poliittisesta, taloudellisesta ja ympäristöllisestä angstista huolimatta he generoivat ratkaisuja käsillä oleviin ja tulevaisuudessa näkyviin ongelmiin. Ylläsanottuun innoitti MT:n artikkeli Jarmo Pylköstä, joka kouluttaa tekoälyä…
Viestinnässä on vika ja tieto ei kulje. Erilaisiin tietojärjestelmiin käytetään miljoonia euroja, jotta työpaikoilla tiedettäisiin, mitä viereisessä huoneessa istuva kaveri tekee. Kaikkea mahdollista raportoidaan ja hukataan ikuisiksi ajoiksi toimimattomien järjestelmien syövereihin. Ja kaikilla on niin kiire raportoida, että kukaan ei ehdi lukea, mitä on raportoitu. Saati miettiä, että miksi. Täällä olisi ilmainen vinkki kaikille tietojärjestelmä-…
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Maatilayritykset kasvavat, mikä on tervetullutta, kun asiaa peilaa naapurimaitamme pienempään keskimääräiseen tilakokoon. Yritystoiminta on ollut meillä perinteisesti perheviljelmäpohjaista. Toivoa saattaa, että sama perusta kantaa jatkossakin. On kuitenkin väistämätöntä, että tilakokojen kasvaessa tarvitaan erilaisia rahoituskuvioita ja yritysmuotoja turvaamaan tulevia investointeja, kun ruokaa tuottavat yhä suuremmat yksiköt. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa riskinottoa, mikä korostaa entisestään johtamisen, talouden…
Lahdesta löytyy hyvä esimerkki ravinteiden kierrätyksestä. Mallasohra kuljetetaan maatilalta muutaman kilometrin päähän mallastamolle, josta se siirtyy tien toiselle puolelle panimolle. Käyttämättä jääneet ravinteet palaavat biokaasutuksen jälkeen varastosäiliöön ja pellolle.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Keski-Euroopassa aurinkovoimalat kilpailevat maa-alasta maatalouden kanssa, minkä takia sähkön- ja ruuantuotantoa on alettu sovitella samoille pelloille.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Mönkijä ei ole maataloudessa traktorin korvike. Mainio kone se kuitenkin on moneen tehtävään, varsinkin pehmeällä maapohjalla.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
