Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
Maan hyvään kasvukuntoon tähtäävät viljelymenetelmät saavat jalansijaa suomalaisilla tiloilla. Perinteikäs jouluolutkin syntyi mallasohrasta, joka on tuotettu uudistavan viljelyn menetelmillä.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Yhä uudestaan kerrotaan kylillä ja konenäyttelyissä varmana tietona, kuinka peltomaan hinta on taas noussut hirmuisesti. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa peltomaan hinta on pysynyt samalla tasolla jo yli 10 vuoden ajan. Osassa maakunnista se on jopa laskenut kuluvan vuoden 2024 aikana. Esimerkiksi Uudellamaalla tehtyjen vieraiden välisten peltomaakauppojen mediaanihinta oli jo vuonna 2012 keskimäärin 9
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Teknologian kehitys vaikuttaa oleellisesti siihen, miten metsiämme tulevaisuudessa hoidetaan. Tämänhetkisen kehitystyön ytimessä ovat metsäkoneenkuljettajaa avustavat sovellukset, sanoo metsäteknologian professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Ota suunta kohti Kalamatan aurinkoista aluetta, Kreikan eteläisimpään kärkeen, ja lähde mukaan tutustumaan alueen monipuolisiin maisemiin, pikkukaupunkien lämpimään tunnelmaan ja historian kirjoista tunnettuihin paikkoihin.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta. Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
