Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Pääomatulojen vero on vuosien mittaan kivunnut 30 prosenttiin. Muutaman vuoden ajan käytössä on ollut myös korkeampi verokanta, joka koskee nyt 30 000 euron ylimeneviä pääomatuloja. Vuonna 2015 niistä menee 33 ja vuonna 2016 34 prosentin vero. Summaan lasketaan kaikki pääomatulot, eli metsänomistajan pääomatulot esimerkiksi maataloudesta tai vuokratulot kiinteistöistä tai asunto-osakkeista. Vuonna 2014 raja ylemmän verokannan soveltamisessa oli 40 000 euroa. Sekä prosentit että rajat voivat siis vaihdella vuosittain.
Vuoden 2015 veroilmoitusta tehtäessä ylemmän verokannan nousu kannattaa pitää mielessä esimerkiksi varausten kohdalla. Uuden varauksen tekeminen pienentää verotettavaa pääomatuloa vuodelta 2015. Toisaalta se on siirrettyä verotusta, koska varaus lasketaan tuloksi jonain seuraavana vuonna, kun se puretaan. Sen vuoden pääomatulojen määrästä ja niiden silloisesta verotuksesta riippuu, olisiko tulo kannattanut ottaa verotettavaksi jo vuonna 2015 vai vasta myöhemmin.
Jos varauksen määrä verotettaisiin vuonna 2015 ylemmän verokannan mukaan, veroa menisi 33 prosenttia. Jos pääomaveroprosentit ja rajat pysyvät ennallaan ja varauksen määrä verotetaan seuraavina vuosina myös ylemmän verokannan mukaan, maksetaan veroa yksi prosenttiyksikkö enemmän. Jos taas pääomatuloja on lähivuosina vähemmän ja varauksen määrä verotettaisiinkin alemman verokannan mukaan, menisi veroa kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös vanhan varauksen tulouttamista.
”Varausten lisäksi pieniä suunnittelukeinoja ovat puun myyntitulojen jakaminen useammalle vuodelle. Se tapahtuu usein luonnostaan. Puunostaja maksaa ennakkomaksun pian kaupan teon jälkeen. Hakkuu siirtyy kelien takia vuodenvaihteen yli, jolloin osa tuloista maksetaan seuraavan vuoden puolella. Maksujen jakautuminen eri vuosille on osa puukaupan vakiintunutta menettelyä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta sanoo.
Metsävähennyksen tekeminen on myös jonkinlainen suunnittelukeino tulojen tasaamiseksi. Jos metsävähennyspohjaa on käyttämättä, sitä voi käyttää tai olla sinä vuonna käyttämättä. Yleisohjeena Pilhjerta pitää kuitenkin sitä, että metsävähennys kannattaa tehdä jo inflaatiomielessä mahdollisimman nopeasti.
Mikäli mahdollista, myös vuosimenoja voi pyrkiä ajoittamaan vuosille, joina pääomatuloista joutuu maksamaan veroa korkeamman veroprosentin mukaan. Mitä korkeampi veroprosentti tuloista menisi, sitä suurempi on vähennyksen arvo.
Veronalaisia luovutuksia voi myös pyrkiä ajoittamaan niin, ettei 30 000 euron raja ylittyisi. Metsätilan tai metsätalouden käyttöomaisuuden luovutusvoitot verotetaan pääomatulona luovutusvuonna.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20…
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
