Viljaa on tänä vuonna tavallista vähemmän, mutta Lantmännen Agro piristää Suomen viljakauppaa uudentyyppisillä sopimuksilla. Mielenkiintoisimmissa vaihtoehdoissa lopullisen hinnan voi kiinnittää myöhemmin, mutta käteen saa heti 100 euroa tonnilta.
Vaihtoehtoja viljakauppaan
Lantmännen toi Suomeen uudentyyppisiä viljakauppasopimuksia elokuun puolivälissä. Osa näistä on ennestään tuttuja, mutta mielenkiintoisimmat vaihtoehdot ovat ne, joissa lähtötilanteessa käteen saa 100 euroa tonnilta ja lopullista hintakiinnitystä voi jäädä vielä miettimään ja markkinaa seuraamaan.
Jos viljelijällä on nyt varastossa 100 tonnia myllylaatuista vehnää, mitä vaihtoehtoja Lantmännenin sopimukset hänelle juuri nyt (27.8.2018) tarjoaisivat?
Kaupat ja toimitus heti
Toimitus päivänhinnalla -sopimus tarkoittaa sitä, että asiakas kippausajan saatuaan toimittaa vehnät niin sanotulla päivän hinnalla ilman että lähettäessään oikeastaan edes tietää mikä hinta on. Naantaliin toimitettuna 13 % valkuaista sisältävän vehnän hinnaksi olisi 27.8. tullut 195 euroa tonnilta.
HetiTermiini-sopimuksella asiakas sopii hinnan, toimituspaikan ja toimitettavan määrän ja saa toimitusajan 30 päivän sisälle. Tällä sopimuksella vehnän tonnihinnaksi olisi tullut 195 euroa, kun kaupat olisi tehty 27.8.2018. Hiljaisena viljakauppasyksynä ruuhkaa ei paljon ole, joten kippausajan olisi todennäköisesti saanut varsin pian.
Aktiivitermiini on sopimus, joka on uudentyyppinen vaihtoehto viljelijälle. Siinä vilja toimitetaan heti, mutta viljelijälle jää mahdollisuus seurata markkinoita ja kiinnittää hinta 31.3.2019 mennessä Lantmännen Agron noteeraamaan päivän hintaan.
30 vuorokauden kuluttua toimituksesta viljelijä saa vehnästään 100 euroa tonnilta korjattuna laatuhinnoittelulla. Loppumaksu määräytyy sen mukaan, mikä on Lantmännen Agron noteeraus kiinnityspäivänä. Siitä vähennetään kiinnitysajankohdasta riippuva käsittelykulu *). Mitä myöhemmin hinnan kiinnittää, sitä suurempi palkkio siitä peritään. Jos viljelijä ei tee kiinnitystä, Lantmännen käyttää 31.3.2019 hintanoteerausta ja laskee lopullisen hinnan sen mukaan.
Jos esimerkin 100 tonnia 13-valkuaista vehnää myy aktiivitermiinisopimuksella, saa 100 euroa tonnilta käteen. Jos hinta olisi esimerkiksi joulukuussa kiinnityshetkellä 210 euroa tonnilta, viljelijälle maksetaan vielä 110 euroa vähennettynä käsittelykululla eikä viljaa ole tarvinnut varastoida tilalla. Toisaalta on voinut käydä niinkin, että hinta on laskenut joulukuuksi esimerkiksi 180 euroon tonnilta. Silloin viljelijälle maksetaan vain 80 euroa tonnilta vähennettynä käsittelykuluilla. Myymällä 27.8.2018 HetiTermiiniillä viljelijä olisi saanut paremman hinnan (195 euroa tonnilta).
*)Perittävät käsittelykulut riippuvat kauppaerän koosta ja kiinnitysajankohdasta ja niistä sovitaan sopimuksen teon yhteydessä. Suuruusluokaltaan ne ovat joitain euroja tonnilta.
Kaupat nyt, toimitus myöhemmin
Termiinisopimus on sopimus, jolla hinta kiinnitetään etukäteen tietylle viljamäärälle, joka toimitetaan tiettyyn paikkaan tiettynä aikana. Rahat maksetaan viljelijälle kokonaisuudessaan vasta 30 vrk:n kuluttua toimituksesta.
Viljelijä voisi tehdä vehnistään 27.8. esimerkiksi termiinin, jonka mukaan hän toimittaisi 100 tonnia vehnää Naantaliin joulukuussa ja saisi hinnaksi 191 euroa tonnilta. Silloin hän saisi koko kauppasumman 30 vuorokautta toimitushetkestä eli tammikuussa 2019.
Lantmännen Agron hintanoteeraukset eivät tällä kertaa (27.8.) tarjoa kannustinta tähän, koska myymällä ja toimittamalla vehnät heti viljelijä olisi saanut paremman tonnihinnan (195 euroa)
HintaputkiTermiinillä viljelijä kiinnittää hinnan ja toimitusajan. Hinta kuitenkin muuttuu, jos toimitushetkellä Lantmännen Agron hintanoteeraus eroaa kiinnityshinnasta enemmän kuin 10 euroa suuntaan tai toiseen.
Esimerkiksi joulukuulle tehdyn hintaputkitermiinin hinta on 191 euroa tonnilta, mutta jos toimitushetkellä hinta on noussut esimerkiksi 210 euroon eli 19 euroa, viljelijän hinnaksi tulee 200 euroa eli 191+9 euroa.
Varastointisopimuksella viljelijä saa vehnästään 30 vrk:n kuluttua 100 euroa tonnilta, vähennettynä käsittelykululla, mutta vilja pysyy hänen varastosiilossaan kunnes hän päättää toimittaa ne ja kiinnittää samalla hinnan. Lopullinen hinta on toimitushetken päivänhinta. Tällöin tehdään myös mahdolliset laadusta johtuvat korjaukset. Toimituspäivän on oltava viimeistään 31.7.2019.
LANTMÄNNEN AGRO
Lantmännen Agron Antti Korpisen ja Ilkka Pekkalan satoennuste on hyvin samoilla linjoilla Pro Agrian ennusteen kanssa.
”Kaurasato jää meidän mielestämme noin 800 000 tonniin ja vähän nipistettiin muiltakin viljoilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakaan alaspäin tätä ei tarvitse korjata – ehkä jopa hieman ylöspäin mutta hyvin maltillisesti kuitenkin. Esimerkiksi ohran hehtolitrapainot ovat olleet korkeita. Kauralla kahden millin seulan läpi on mennyt harmillisesti osassa toimituksista jopa 20 prosenttia ja hehtopainotkin ovat alhaisia”, Korpinen kertoo.
Viljatase on Suomessa tänä vuonna niukka
Viljojen sadonkorjuu on elokuussa erittäin hyvässä vauhdissa. DON-hometoksiiniongelmaa ei kauroilla tänä vuonna ole, mikä on hyvä asia. Pienestä sadosta ei ainakaan homeiden takia jää mitään käytön ulkopuolelle.
”Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla kaura-asiakkailla on tänä vuonna tilanne, että luonto antoi meille tänä vuonna tämän laadun. Tällä on pärjättävä seuraavaan satoon saakka.”
Satoennusteille ja viljakaupalle mielenkiintoinen kysymys on Lounais-Suomen sadonkorjuun onnistuminen epätasaisten kasvustojen osalta. Poikkeuksellista, että Pohjanmaalla on puitu paljon enemmän kuin etelämpänä. Siellä ei ollut laajasti jälkiversontaa, jota olisi tarvinnut odotella valmistumaan.
Viljatase on niukka Suomessa. Ainakin myllyvehnän kanssa on todennäköistä, että meillä tullaan näkemään Matif+-hintoja eli Pariisin viljapörssin noteerauksia korkeampia hintoja. Lähes aina tähän asti hintaero Suomen ja Matif-pörssin välillä on ollut miinusmerkkinen. Erityisesti kaurasta voi tulla totuttua enemmän laatuvähennyksiä, toisaalta vastaanottorajoja on alennettu ja kevyehköllekin tavaralle löytyy markkinoita.
”Niukan viljataseen kanssa joudutaan elämään koko vuosi ja siitä se ei muuksi muutu. Laatupreemio ei ole silloin ole millään viljalla niin iso, kun ollaan enemmän huolissaan riittävyydestä kuin laadusta”, Korpinen sanoo.
”Koko elintarvikeketjulle tilanne on vaativa, tulossa ei ole helppo vuosi. Ruokinnankaan näkökulmasta kevyt vilja ei ole niin käyttökelpoista. Ohran hehtolitrapaino ollessa 60 kiloa 55 kilon sijaan, ruokinnallisen arvon näkökulmasta siitä kannattaa maksaa 22 euroa tonnilta enemmän.”
Itämeren markkinat uudessa tilanteessa
Lantmännen ja sitä ennen K-maatalous ovat vuosien mittaan vieneen Suomesta noin kolmanneksen hankkimastaan viljasta. Tänä vuonna tilanne muuttuu, mutta asiakassuhteista yritetään silti pitää kiinni. Itämeren alueen viljamarkkinat ovat kuivuuden takia tänä satovuonna aivan toisenlainen kuin aiempina vuosina.
”Saksa osti jo 400 000 tonnia rehuvehnää Mustanmeren alueelta ja Ruotsikin tuo viljaa. Suomi varmaan pärjää rehuviljan osalta omillaan, kun hyvin toimitaan. Tarpeetonta tuontia olisi hyvä välttää. Jos seuraavaan vuoteen lähdetään tyhjillä siiloilla, markkina toimii paremmin kuin silloin, kun viljaa pidetään siiloissa ja sitä samaan aikaan talven aikana tuodaan meille.”
Rehuviljankin hinta on nyt korkea ja riskit sen mukaiset markkinan kääntyessä laskuun. Maissia ja rehuvehnää Suomeen sen sijaan saatetaan talven aikana tuoda yksimahaisten tuotantoeläinten rehustukseen.
Mallasohra ja kaura parhaat vientiviljat
Suomen viljojen tuotantosuhde poikkeaa lähimaista, koska ohran asema on niin vahva. Vientimarkkinoita pitää Korpisen mukaan hyödyntää enemmän mallasohran osalta.
”Olisi kaikkien etu, jos mallasohran myyntiin päästäisiin enemmän mukaan aikaisemmin keväällä, jo ennen kylvöjä eikä vasta syksytalvella. Rehuohra on enemmän bulkkia, sen vientiin ei kannata toimintaa perustaa. Korkeavalkuainen vehnä, mallasohra ja kaura ovat meillä ne viljat, joiden vientiin pitää tähdätä”, Korpinen sanoo.
Lantmännen Agro on uudelleen aloittamassa mallasohran vientiä, ruotsalaisten hyvästä markkinatuntemuksesta on siinä apua. Jotta vienti sujuisi, pitää lajikkeiden olla vientiasiakkaita kiinnostavia ja lajikekohtaiset viljelyalat riittäviä.
”Esimerkiksi jos tammikuulle on sovittu vientilaivaus. Laivaan menevä vilja on tarkoituksenmukaista ajaa edeltävän kuukauden aikana satamaan, jotta se on siellä valmiina laatu analysoituna, mutta toisaalta ei tule ylimääräisiä varastointikustannuksia. Tähän meidän hinnoittelumallitkin perustuvat.”
Vaikka viljan hinta on nyt viime vuosia paremmalla tasolla Korpinen muistuttaa, että viljamarkkina on edelleen bulkkimarkkina. Ketjun täytyy olla mahdollisimman tehokas joka vaiheessa.
”Meillä on aina pieni takamatka Ruotsiin ja Baltiaan nähden vientirahdeissa. Toimitusketjua pitää hioa yhdessä koko ajan tehokkaammaksi niissä kohdissa, joissa kustannuksiin voidaan vaikuttaa. Hyöty tästä tulee koko kaikille viljaketjun toimijoille.”
HANKKIJA
Viljakauppa rauhallista
Viljakaupassa on käsillä rauhallisin puintikausi miesmuistiin. Pääsyynä on Etelä-Suomen heikko sato ja kuivuus, mikä näkyy viljakaupassa sekä määrissä että laadussa.
Hankkijan vilja- ja raaka-aineryhmän johtaja Tarmo Kajander ennakoi, että kauppaan tuleva vilja vähenee vähintään kolmanneksella. Viljelijät seuraavat nyt markkinoita. Seurattavaa riittää, koska lähes joka päivä tulee uusia tarjouksia.
Kuiva vuosi on vaikuttanut viljan laatuun. Sekä syys- että kevätvehnissä on tosi korkeat sakoluvut, yleisesti yli 300. Valkuaistasot ovat viljoissa myös hyvät, mutta mallasohran osalta mietityttää, onko valkuaista liikaa. Matalan valkuaisen mallasohraeriä on joukossa, mutta ne ovat vähemmistössä.
Kuiva vuosi on puraissut kauraa rankemmin kuin ohraa, mikä näkyy jyväkoossa ja hehtolitrapainossa. Myös lyhyemmät kuivausajat vaikuttavat hehtopainoon.
”Markkinoille on tullut kaiken laatuista viljaa ja kauran kohdalla vähän kevyttä ja pienijyväistä. Positiivinen juttu ovat alhaiset DON-hometoksiinipitoisuudet. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ovat ihan alle rajojen”, Kajander sanoo.
Tämä syksy poikkeaa Kajanderin mukaan kauppaan tulevien viljamäärien osalta paljon normaalista syksystä. Sato on tavallista pienempi ja suurin osa sadosta jää tiloille varastoon. Niistä neuvotellaan ja käydään kauppaa myöhemmin.
”Toivotaan, että korjuu menee loppuun asti hyvissä olosuhteissa. Elokuun lopulla ei havaittu laadun heikkenemistä. Hehtaarisadoissa on varmasti paljon vaihtelua, ennusteet perustuvat kolmen tonnin tuntumaan. Lounais-Suomessa korjataan varmaankin pienimmät sadot ja muualla tilanne vähän paranee ennakoidusta.”
Hinnat nousivat vasta elokuussa
Miksi hinnat lähtivät Suomessa nousuun niin myöhään? Liikettä alkoi tapahtua vasta elokuun puolella, vaikka kuivuudesta ja pienistä sadoista puhuttiin koko Pohjois-Euroopassa.
”Suomen markkinoilla oli sadonkorjuun alussa erittäin vähän uutta viljaa; haluttiin odotella laatutietoja ja sitä, miltä sato täällä lopulta näyttää. Ehkä siksi hinnat nousivat niin myöhään. Puinnit alkoivat myös erittäin aikaisin Pohjois-Euroopassa ja puintikausi oli lyhyt. Monet viljaa ostavat asiakkaamme olivat vielä hieman lomafiiliksissä.”
Kajander ei näe jatkossa näillä toteutuvilla sadoilla merkittäviä hinnanlaskuja, ehkä pientä nousua. Toisaalta hän muistuttaa heti perään, että vehnän hinta on tullut viimeisen viikon aikana alaspäin Euroopassa.
”Kansainvälisillä markkinoilla USA:n hyvä tilanne painaa kokonaisuutta alaspäin. Aika paljon epävarmuutta on kansainvälisesti. Uusia satoarvioita tulee kaiken aikaa ja arvioissa on paljon hajontaa. Ihan tarkasti ei tiedetä, miten kuivuus lopulta vaikutti Pohjois-Euroopan satoihin. Sanoisin, että viljelijän kannattaa aktiivisesti seurata viljamarkkinaa lähiviikot. Kotimaan teollisuus varmasti tarvitsee merkittävät viljamäärät vielä loppuvuoden toimituksiin. Eri ostajat järjestelevät omia raaka-aine tilanteitaan.”
Viljakaupassa käydään näinä aikoina erittäin vilkasta keskustelua ostajien kanssa tarjolla olevan sadon laadusta, sen käyttömahdollisuuksista ja heidän kanssaan tehdään asiakaskohtaisia ratkaisuja.
”Yhden ulkomaisen kauramyllyn kommentti oli, että tänä vuonna heidän päämyllärinsä pitää näyttää, mitä hän on opiskellut ja miten tienaa palkkansa. Eli viljakaupan tietenkin pitää selvittää loppukäyttäjälle, mitä tämän vuoden sadon laatu on. Näytteitä tutkitaan ja mietitään. Kaikki pohtivat osaltaan, millainen vilja voidaan tuotantoon hyväksyä. Näiden asioiden ympärillä keskustelu nyt etupäässä pyörii – markkinoiden lisäksi. Jo tehdyt viljakaupat hoidetaan tässäkin tilanteessa toimitukseen, kaikilla niitä varmasti on. Aktiivista vuoropuhelua pellolta pöytään”, Kajander pohtii.
ALTIA: Kallis tuontiohra on huono vaihtoehto
Altian Koskenkorvan tehtaalle ohraa on tullut puintikauden edetessä normaaliin tapaan ja varastot alkavat pikkuhiljaa täyttyä elokuun lopussa.
”Meidän kannalta on hyvä, että puinnit ajoittuivat valtakunnassa eri tahtiin, vaikka kylvöt tehtiin koko maassa samaan aikaan. Pohjanmaa alkaa olla jo täysin valmis ja eteläisessä Suomessa on puinnit päällä. Toimituksissa ei ole tullut tolkutonta ruuhkaa, vaan viljaa on tullut sopivasti koko ajan. Kuljetusliikkeille tämä on erityisen hyvä asia”, Altian hankintapäällikkö Kari Kiltilä kertoo.
Kuivuus vaikutti eniten ohran jyväkokoon
Koskenkorvan tehtaalla on ensimmäistä syksyä käytössä uusi viljanvastaanottotapa. Kuljettajat ottavat tuomansa viljan itse vastaan ja kirjaavat järjestelmään sovitut asiat.
Tämän ansiosta he voivat tuoda kuormansa mihin vuorokauden aikaan tahansa, myös viikonloppuina.
”Jos autokuskeilta kysyy, tämä on ollut todella mieluisa uudistus. Kun järjestelmää viime lokakuussa otettiin käyttöön, vähän itseänikin jännitti, miten kaikki menee. Uskomattoman hyvin on mennyt. Nyt syksyllä on ihan uutta, että tehtaan pihassa ei ole autoja jonossa. Välillä käy mielessä, että tuleeko meille viljaa ollenkaan! Kaikki kuitenkin toimii, jonotilanteita ei pääse syntymään ja kuljettajat saavat hyödynnettyä oman ajoaikansa maksimaalisesti.”
Elokuussa toimitetusta ohrasadosta Kiltilällä on jo tuntumaa myös laadun osalta. Tulokset painottuvat monitahoisiin eli aikaisempiin ohriin.
Hehtopainot ovat olleet 66 kilon paikkeilla, tärkkelys 61 prosenttia kuiva-aineesta eli 0,6–0,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin viimevuotisessa sadossa. Valkuainen on vastaavasti ollut vähän koholla. Sen keskiarvo on 11,8 prosenttia, mutta vaihtelu on suurta, 11,5:stä 15 prosenttiin.
”Kaikkein selkein muutos on, että jyväkoko on selkeästi viime vuosia pienempi. Mallasohrana ajatellen IV-lajitteen osuus on noin 10 prosenttia. Tässä se kuivuus eniten näkyy. Vaihtelu on tosi suurta”, Kiltilä kertoo.
Käyttö joustaa, jos ohra kallistuu liikaa
Kiltilä ei vaikuta kovin huolestuneelta, vaikka juuri ohran osalta Suomen viljatase näyttää kaikkein tiukimmalta. Suomen suurinta ohran käyttäjää tämän luulisi mietityttävän.
”Kaikista viljoista ohran sato pienenee ehkä kaikkein vähiten, verrattuna esimerkiksi kauraan ja vehnään. Viljelijöistä monet ovat huokaisseet ohran osalta helpotuksesta, kun sato ei ollutkaan niin pieni kuin pelättiin. Suurin pettymys kasvustoihin nähden on nimenomaan vehnä. Kasvustot näyttivät hyviltä, mutta kilot jäivät vähäisiksi. Etelässä vehnää ja ohraa on sen verran paljon puimatta, että vielä ei nähdä, miten eri laadut loppujen lopuksi jakautuvat.”.
Ohran tuontiin Koskenkorvan tehtaan tarpeisiin Kiltilä suhtautuu kielteisesti.
”Kyllä kotimaan ohran pitää riittää. Tuonti olisi varmaan mahdollista, mutta ei mitenkään realistista. Meidän tuotteemme tärkkelys ja etanoli ovat bulkkituotteita Koskenkorvaa ja Finlandiaa lukuun ottamatta. Niissä käytetään kotimaista viljaa. Teknisiä laatuja ei pystytä tekemään tuontiohrasta, koska se on aivan liian kallista.”
”Katsotaan, mitä kannattaa Koskenkorvalla itse tehdä ja mitä etanolia kannattaa tuoda. Joka vuosi olemme tuoneet etanolia, määrä vain vaihtelee vuosittain. Laskelma tehdään syksyn aikana. Tärkkelystä käyttävät asiakkaat taas voivat tuoda Euroopasta tärkkelystä itselleen ja tuontitärkkelys kilpailee meidän tärkkelyksemme kanssa.”
190 euron tuntumaan Altia on ohran hinnan elokuun aikana joka tapauksessa nostanut.
”Ollaan peesattu markkinaa hinnoittelussa. Pakkohan se on, jos puintikaudella tavaraa haluaa. Euroopassa hinta on nyt tullut alaspäin. Viljelijöiden paljon seuraamassa Viron Muugan satamassa ohran hinta on nyt alle 200 euroa. Euroopan markkinoiden kehittymisestä riippuu, onko meillä puintikaudella vai vasta myöhemmin parhaat hinnat. Markkina elää koko ajan. Viljelijöillä tuntuu nyt olevan aika kovia hintaodotuksia.”
Tasoittava tekijä rehuviljamarkkinoilla on, että rehumaissin sato on Amerikassa hyvä ja eriä tulee Eurooppaan.
”Käyttö ja tarve joustavat, jos Suomessa pitäisi maksaa korkeampaa hintaa kuin esimerkiksi Saksassa. Meidän kilpailukyky suhteessa eurooppalaiseen tärkkelykseen perustuu siihen, mitä ohra maksaa ja mitä valmis etanoli ja tärkkelys Euroopasta maksaa. Meille on aika haastavaa, jos ohran hinta on Euroopan vehnän hintaa korkeampi.
