Eteläisen Suomen pellot kuivuivat tänä vuonna varhain kylvökuntoon ja peltourakka päästiin aloittamaan sokerijuurikkaan ja porkkanan kylvöillä. Kylmä säärintama räntä- ja vesisateineen sekä yöpakkasineen hyydytti aluillaan olleet kylvötyöt.
Lämmin huhtikuu lupaili aikaista kevättä. Säiden kylmeneminen vappua edeltävänä viikonloppuna pysäytti aluillaan olleet peltotyöt. Ennen kylmää jaksoa ehdittiin Etelä-Suomessa aloittaa kevätlannoituksia ja -muokkauksia sekä erikoiskasvien kylvöjä, mutta kevätviljojen kylvö on vasta lähtökuopissa.
Sokerijuurikkaan kylvöt alkoivat aikaisin, heti huhtikuun puolivälin jälkeen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Samoin hyvään vauhtiin päästiin porkkanankylvön kanssa.
”Lähtökohdat onnistumiselle ovat kohdallaan, sillä pellot muokkautuivat hyvään kylvökuntoon”, kertoo Sucroksen toimitusjohtaja Tero Tanner.
Sokeria saadaan Suomesta viimevuotiseen tapaan, sillä viljelijöiden sopimushankinta onnistui. Yli 60 viljelijää aloittaa uusina tuottajina.
Kevään kylvöajankohta tulee kuitenkin Tannerin mukaan määrittämään lopullisen viljelypinta-alan. Vielä vappuviikolla siitä ei ollut varmuutta. Hän arvioi alan asettuvan viimevuotiselle tasolle, jolloin juurikasta oli kasvussa 11 600 hehtaarin verran.
Syysviljat ja -öljykasvit ovat pääosin talvehtineet hyvin, ja huhtikuun puolivälin lämmin jakso herätti ne kasvuun. Pelätyt lumihometuhotkin näyttäisivät jääneet vähäisiksi.
Syysruista on kasvussa 20 200 ja syysvehnää 55 100 hehtaaria sekä syysrypsiä ja -rapsia 5 200 hehtaaria. Vehnäala on merkittävästi viime vuotta suurempi.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
