Vuoden loppuun mennessä EU päättää, jatketaanko myydyimmän kasvinsuojeluaineen, glyfosaatin, käyttölupaa.
Viiden vuoden käyttöluvan pidennys ei tuonut markkinoille uusia innovaatioita. Tutkija ja itsekin maanviljelijä Heikki Jalli Luonnonvarakeskuksen Peltokasvien tuotanto -ryhmästä toivoo, että glyfosaattivalmisteet jäisivät ammattikäyttöön.
Glyfosaatti puhdistaa pellot rikkakasveista, kuten juolavehnästä. Jalli arvioi, että tiloilla on yksilölliset mahdollisuudet torjua juolavehnää ilman glyfosaattivalmisteita.
– Onnistumiseen vaikuttavat viljelijän osaaminen, valitut viljelytoimet ja -kasvit sekä peltojen maalaji.
Vaihtoehtoisia torjuntakeinoja
Ilman glyfosaattia juolavehnää voidaan torjua kemiallisesti, mekaanisesti, fysikaalisesti ja viljelyteknisesti. Kemiallinen torjunta tarkoittaa silloin niin sanottujen HRAC-ryhmän torjunta-aineiden käyttöä oikeaan aikaan riittävän suurella annoksella.
Mekaanisesti juolavehnää torjutaan syvä- ja kevätkynnöllä sekä maan muokkauksella kuivaan aikaan.
Fysikaaliset keinot, kuten liekitys, lämpösäteily sekä sähkövirran ja laserin käyttö, tappavat yleensä vain juolavehnän maanpäälliset osat, ja teho on lyhytaikainen.
Mekaanisviljelyteknisenä keinona juolavehnää niitetään tiuhaan kesannolta ja nurmilta.
Viljelytekninen torjunta vaatii tarkkaa suunnittelua ja juolavehnälle kilpailukykyisiä kasveja.
– Juolavehnä kilpailee heikosti vaikka rehevän ruiskasvuston kanssa. Myös luomuviljelystä voi löytyä kiinnostavia keinoja kokeiltavaksi, Jalli muistuttaa.
Jalli toivoisi, että glyfosaattikuormaa yritettäisiin vähentää viljelykäytänteitä muuttamalla. Hänestä suorakylvöpelloilla voitaisiin luopua syysruiskutuksista.
– Jos ruiskutus tehtäisiin vain keväisin ja kemiallisen kesannon saisi lopettaa jo kesäkuussa, pelloille jäisi kuivana aikana kaksi kuukautta kasvamatonta aikaa. Se olisi tuhoisaa juolavehnälle. Elokuun lopulla pellolle voisi kylvää vaikka syysviljaa.
Glyfosaatilla puhdistetaan peltoja juolavehnästä. Kuvassa on juolavehnän kukinto eli röyhy. Kuva Heikki Jalli.
Jäämistä tutkimustietoa
Glyfosaatti estää vihreille kasveille elintärkeitä aminohappoja tuottavan sikimaattikierron.
Turun yliopiston dosentti, FT Marjo Helander on viime vuodet johtanut Suomen Akatemian rahoittamaa Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ekosysteemissä -tutkimushanketta, jossa on selvitetty pitkäaikaiskokein, miten glyfosaattijäämät vaikuttavat pelloilla.
– Viljelykasvin kasvun lisäksi glyfosaattijäämät voivat muuttaa viljelykasvien puolustusmekanismeja ja siten lisätä tuholaisten ja sienitautien torjuntatarvetta.
Tutkimusryhmä on tutkinut yhdeksää tärkeää viljelykasvia ja maaperän kunnon kannalta tärkeitä mikrobeja. Tutkimustuloksia julkaistaan lisää tänä vuonna.
Helander arvioi, että jäämäriskejä sisältyy EU:n ulkopuolelta tuodun geenimuunnellun soijan käyttöön rehuna, koska viljely perustuu glyfosaattiruiskutuksiin. Toki myös kotimaisia rehukasveja saatetaan ruiskuttaa glyfosaattivalmisteilla juolavehnän torjumiseksi ennen sadonkorjuuta.
– Viiriäistutkimuksessa selvisi, että mikäli linnut söivät glyfosaatilla ruiskutetuista kasveista tehtyä rehua, glyfosaatti säilyi niiden lannassa pellolle asti, missä se hajosi sään mukaan.
Toinen löydös oli, että glyfosaatti sai mansikan kasvun häiriintymään, mikä teki mansikasta alttiimman tuholaisille. Ruiskutuksista kärsi myös nurminadan siementuotanto.
Parhaillaan tutkijat tutkivat fosforin ja glyfosaatin huuhtoutumista.
– Savipelloilla fosfori ja glyfosaatti sitoutuvat samoihin hiukkasiin. Jos pellossa on paljon fosforia, glyfosaatti valuu helpommin vesistöihin.
Turussa tutkitaan parhaillaan glyfosaatin vaikutusta pölyttäjiin.
– Alustavien tulosten mukaan pienikin määrä glyfosaattia voi saada kimalaiset menettämään muistinsa ja jopa lentokykynsä. Pölyttäjäkatoa tutkittaessa USA:ssa on huomattu glyfosaatin käytön lisäävän mehiläisten kuolleisuutta.
Helander toivookin, ettei pölyttäjille tärkeitä kukkivia kasveja ruiskutettaisi vihannes-, hedelmä- ja marjaviljelyksillä tai ojanpientareilla.
Tukes päättää luvista
Glyfosaatin jatkolupaa arvioidaan parhaillaan EU-tasolla. Mikäli päätöstä ei synny, tehoaine saa komissiolta hallinnollisen jatkon. Jos päätös tulee ennen 15.12.2022 eikä glyfosaattia hyväksyttäisi uudelleen, komissio julkaisisi asetuksen. Sillä määrättäisiin siirtymäajat, joiden aikana glyfosaattia sisältävät valmisteet poistuvat markkinoilta jäsenmaissa.
EU:n strategiana on saada torjunta-aineiden käyttö puolitettua.
– Tämä Pellolta pöytään -strategia voi vaikuttaa päätöksentekoon poliittisesti, ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista muistuttaa.
– Syksyllä tehdyssä julkisessa kuulemisessa ei löytynyt uusia syitä käyttökiellolle. Poisto lisäisi rikkapainetta, muiden rikka-aineiden käyttöä ja maan muokkausta, johtava asiantuntija Eija-Leena Hynninen Tukesista arvioi.
– Ammattikäyttöön glyfosaatille ei löydy vastaavaa vaihtoehtoa. Jatkoluvan käsittelyssä näkyy myös kunkin EU-maan poliittinen tilanne, ylitarkastaja Marja Suonpää Tukesista kuvaa.
Suomessa glyfosaatin vuosittainen käyttö on tippunut 800–900 tonnista. Tuorein tilasto vuodelta 2020 näyttää noin 778 tonnin käyttömäärää.
– Vaihteluita pitää tarkastella usean vuoden viiveellä. Käyttömääriin vaikuttaa torjunnan onnistuminen, ja käytössä voi olla aiemmin ostettuja aineita, Suonpää selventää.
Kuluttajakäytössä oli vuonna 2020 kaikkiaan 21 glyfosaattia sisältävää tuotetta. Nyt valmisteita poistetaan kasvinsuojeluainerekisteristä yritysten toiveista.
– Yritykset eivät enää halua satsata niihin, joten kohta jäljellä on enää viisi tuotetta, Hynninen sanoo.
Tukesin asiantuntijat muistuttavat, että ammattikäytössä pitäisi olla erilaisia kasvinsuojeluaineita, etteivät tuholaiset, kasvitaudit ja rikkakasvit tule niille vastustuskykyisiksi. Eri valmisteiden käyttölupien voimassaolon voi tarkistaa Tukesin ylläpitämästä Kemidigi-rekisteristä.
