Puhdaskauran ja siemenviljan tuotannossa pienikin määrä väärää viljalajia kasvustossa on erittäin haitallista. Niiden löytäminen annettiin droonin ja tekoälyn tehtäväksi.
Puhdaskauralla tarkoitetaan kauraa, jossa kauran jyvien seassa on hyvin vähän – tai ei ollenkaan – muiden viljojen jyviä. Hyvin vähän tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi korkeintaan viittä muun kuin kauran jyvää kilogrammassa jyviä. Kasvava kiinnostus puhdaskauraa kohtaan on seuraus gluteenittoman ruokavalion yleistymisestä.
Kaurapellolla tuppaa kasvamaan pieniä määriä muutakin kuin kauraa. Vieraat lajit ovat päätyneet peltoon tyypillisesti joko siemenviljan tai lintujen ulosteiden kautta. Puhdaskauran tuottajan pitääkin tarkistaa kasvustot kahdesta kolmeen kertaan kesässä vieraiden lajien kitkemiseksi. Ihmistyönä etsintä ja kitkentä vievät paljon aikaa.
Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan yhteisessä DrooniLuuppina-hankkeessa vieraiden lajien etsintävaihe on yritetty ulkoistaa tekniikalle. Tarkoituksena on, että puhdaskauraviljelmä kuvataan droonilla. Sitten tekoäly etsii kuvamateriaalista muut kuin kauran röyhyt ja ilmoittaa tarkan paikan, mistä pitää kitkeä vieraan lajin kasvi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Oiva Niemeläisen mukaan tulokset ovat lupaavia. Hän kertoo, että selvästi yleisimmin kaurakasvuston seassa on ohraa. Sen tekoäly osaa jo tunnistaa kuvista. Lähitulevaisuudessa vieraan lajin tunnistavaa mallia on tarkoitus kehittää niin, että muidenkin kuin ohran tunnistaminen onnistuu.
– Myös hukkakauran tunnistaminen viljakasvustoista houkuttaa. Siinä yksi vaikeus voitettavaksi on hukkakauran erottaminen viljellyn kauran yksilöistä, Niemeläinen miettii.
Toistaiseksi hankkeessa on siis kehitetty mallia, jonka avulla tekoäly tunnistaa kaurapeltoon kuulumattoman ohran. Mallin kehittämiseen tarvitaan paljon dataa ja siksi kasvustot on kuvattu tarkasti jopa viidestä eri suunnasta. Kuvaaminen onkin ollut varsin hidasta: hehtaarille on kulunut aikaa pari tuntia.
– Kun malli on valmis, on etsintä oikeassa systeemissä ainakin kymmenen kertaa nopeampaa. Visiomme on, että lennon päättyessä droonista saadaan heti ulos paikkatietona vieraiden lajien sijainti, vanhempi tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta pohtii.
Milloin puhdaskauran viljelijä voi ostaa etsinnän kaupalliselta drooniyrittäjältä?
– Toivottavasti kolmen-neljän vuoden kuluttua, Niemeläinen sanoo.
