Yhteistyöllä tehoa siemenviljelyyn

Siementuotantoon erikoistuminen tuo lisä­tuloa kasvin­viljely­tilalle. Osaava viljelijä saa tarkemmista viljely­toimistaan korvaukseksi siemen­lisän.

Lintukankaan tilalla Iitissä on pitkät perinteet siementuotannossa. Hankkija etsi siementuottajia Kymenlaaksosta 1980-luvulla, ja tilan nykyisen yrittäjän Petri Lintu­kankaan isä, Isto Lintu­kangas, tarttui tilaisuuteen.

Tilan siementuotanto jatkui pojan astuttua isänsä saappaisiin. Vuonna 2011 Petri Lintukangas liittyi Peltosiemenen tuottajiin ja alkoi myydä siemeniä suoraan asiakkaille. Peltosiemenen 40 osakkaan yhteistyötä Lintukangas pitää hedelmällisenä. Siitä on ollut alusta alkaen myös taloudellista hyötyä.

– Laskin kymmenen vuotta sitten, kannattaako minun investoida omaan lajittelu- ja pakkauslinjaan. Päädyin siihen, että Suomessa on jo riittävästi pakkauskapasiteettia, joten minun ei kannata investoida satoja tuhansia euroja tuotantolinjaan. Päätöksen perusteena oli myös oman työajan järkevä käyttö, Lintukangas kertoo.

Hän pitää lajittelun ja pakkaamisen ulkoistamista vuosien kokemusten jälkeen oikeana ratkaisuna.

– Yhteistyö muiden kanssa tuo toimintaan tehokkuutta. Pystymme keskenämme sopimaan, mitä lajeja kukin viljelee. Näin pääsemme suurempaan kerralla kunnostettavaan määrään ja lajien välillä tehtävien puhdistusten ja säätöjen määrät vähenevät.

 

Huolellisuus ykkösenä

Siementuotantotilan viljelykäytännöt eroavat huolellisuuden ja lakisääteisten tarkastusten osalta tavallisesta kasvinviljelytilasta. Tavoite on kuitenkin sama: tuottaa mahdollisimman suuri ja laadukas sato.

– Talvella saamme jalostajilta kunnostetut kantasiemenet. Keväällä kylvöjen jälkeen tehdään viljelysten tarkastuspyynnöt Ruokavirastolle. Tarkastajat tulevat kesällä oman aikataulunsa mukaan. Puinneissa noudatetaan huolellisuutta. Puimuri ja kuivuri puhdistetaan perusteellisesti lajin ja lajikkeen vaih­tuessa, Lintukangas painottaa.

Kun siemenet ovat siiloissa, Lintu­kangas toimittaa niitä kunnostettaviksi sopimuspakkaamoihin eri puolille Suomea. Säkit hän on tilannut valmiiksi. Kun siemenerä on kunnostettu, käy Ruokaviraston tarkastaja ottamassa eristä edustavat näytteet laboratoriotutkimuksiin. Analyysien jälkeen Ruoka­virasto sertifioi siemenerän ja antaa vakuustodistuksen tuottajalle.

– Suurin osa kylvösiemenistä toimitetaan asiakkailleni suoraan sopimuspakkaamoista. Osan siemenistä otan omaan varastooni, josta asiakkaat käyvät ne hakemassa.

Laji- ja lajikevalinnat Lintukangas tekee asiakkaita kuunnellen.

– Kyselen asiakkailta, mitä kasvilajeja he aikovat seuraavana vuonna viljellä. Itsekin pystyn vuosien kokemuksella päättelemään, mitä lajeja seuraavana keväänä kysytään.

Lintukankaalla ei ole tällä hetkellä sopimustuottajia. Hän tuottaa siemeniä vain omilla 150 hehtaarin pelloillaan. Oman ajan rajallisuus on johtanut ratkaisuun.

Lintukangas on hieman harmissaan, että sertifioidun siemenen käyttöaste on pysynyt Suomessa matalana, vaikka hyvällä siemenellä pystyisi parantamaan kasvinviljelyn kannattavuutta.

– Sertifioidun siemenen osuus kaikesta kylvösiemenestä on pysytellyt noin 30 prosentissa. Ruotsissa ja Tanskassa ostosiemenen osuus on 70 prosenttia. Markkinat ovat toki aina oikeassa, mutta siemenen osuus kaikista tuotantokustannuksista on sen verran pieni, että siihen kannattaisi panostaa, Lintukangas kannustaa.

Hyvä alku kasvukaudelle

Kiertelemme Lintukankaan tilan hiesusavi­lohkoja kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Hyväkuntoisia oraita näkyy ja kosteuttakin riittää.

– Kylvöt sujuivat hyvin ja viileähkö jakso teki kasvustoille hyvää. Kevät tuli huhtikuun lämpimien säiden mukana nopeasti, ja siksi kaikki lohkot ensin tasausäestettiin. Syyskasveja oli viidesosalla peltoalasta ja ne talvehtivat hyvin, Lintukangas summaa.

Tänä vuonna tilalla on lisätty hernealaa. Hernettä kasvaa nyt 19 hehtaarilla.

– En anna herneelle lainkaan typpilannoitusta. Kokeilen nyt toista kertaa hernettä myös kuminan suojakasvina. Kylvin ne samalla ajolla eri laatikoista.

Syyskasveihin Lintukangas aikoo panostaa yhä enemmän.

– Jos kevätkylvöisiä kasveja on nyt 80 prosenttia ja syyskylvöisiä 20 prosenttia, pitäisi suhde kääntää tulevina vuosina toisin päin. Uskon erityisesti syysöljy­kasvien olevan hyvä valinta. Syysohrakin on varsin lupaava. Sen hyvänä puolena on aikainen sadonkorjuu, jolloin viljelykiertoon saa muitakin syyskasveja.

Tilalla on kaikki muokkausmenetelmät käytössä ja menetelmä valitaan aina tarpeen mukaan.

– Uskon niin sanotun hybridiviljelyn yleistyvän. Se tarkoittaa monipuolisuuden lisääntymistä pelloilla. Hybridiviljelyyn kuuluvat monipuoliset kasvilajivalinnat, jolloin kiertoon saadaan hyviä välikasveja. Herne on esimerkki mainiosta välikasvista, joka parantaa sekä maaperän rakennetta että ravinnepitoisuutta.

 

Virallisia lajikekokeita

Lintukankaan pelloilla on ollut virallisia lajikekokeita vuodesta 2013 lähtien. Tila on yksi lajikekokeiden 12 koepaikasta. Peltoalan vuokraaminen kokeiden toteuttamiseen ei ole tilalle erityinen rahasampo, sillä kolmen kerranteen kokeisiin tarvitaan alle puolen hehtaarin peltoala. Tänä vuonna Iitissä tutkitaan vain kevätvehniä.

Lajikekokeiden käytännön toteuttamisesta vastaa Nylands Svenska Lantbrukssällskap, mutta viljelijälläkin on tärkeä rooli kokeiden onnistumisessa. Peltolohkoilta on valittava sellainen kohta, jossa maalajit ja muut kasvuolot ovat tasaiset.

– Ilmoitan kokeiden toteuttajalle, milloin olisi sopiva muokkaus- ja kylvö­aika. Koealue muokataan samaan aikaan muun lohkon kanssa. Kylvöä varten järjestän kokeen toteuttajalle traktorin. Kylvön jälkeen jyrään alueen tarvittaessa, Lintukangas kertoo.

– Rikkakasvit torjutaan samalla tavalla koko koealueella ja viljelijä vastaa siitä. Tautiaineita tai korrensääteitä ei käytetä, jotta saadaan lajike-eroja näkyviin.

Loppukesällä viljelijä ilmoittaa, milloin näyttäisi olevan sopiva puintiaika. Kasvukauden aikaisista poikkeuksellisista oloista ja tapahtumista ilmoitetaan myös.

– Lajikkeiden menestymisen seuraaminen on kiinnostavaa itsellekin. Käynkin ruuduilla ahkerasti ja juttelen mielelläni asiantuntijoiden kanssa.

Palkkatöistä toinen puoli

Petri Lintukangas on tehnyt lähes koko maatalousyrittäjäaikansa myös palkkatöitä. Bernerin palveluksessa vierähti yli kymmenen vuotta. Sen jälkeen hän on vetänyt muun muassa neljävuotisen öljykasvien viljelyä edistäneen hankkeen.

– Viime vuonna minuun otettiin yhteyttä ja pyydettiin vetämään Nufarm-kasvinsuojeluyhtiön Suomen toimintoja. Suhtaudun uusiin asioihin mielenkiinnolla ja usein vastaan yhteistyötarjouksiin aika lyhyenkin miettimisen jälkeen myönteisesti. Uudet mahdollisuudet kiinnostavat niin palkkatöissä kuin yrittäjyydessä, positiivisen elämänasenteen omaava Lintu­kangas perustelee.

Nufarm on maailman kuudenneksi suurin kasvinsuojeluaineita valmistava yhtiö. Nufarm perusti oman Pohjoismaiden yksikkönsä viime vuonna.

– Iso kansainvälinen yritys näkee Pohjoismaissa paljon mahdollisuuksia ruuantuotannon osalta. Eteläisemmän Euroopan pellot kuivuvat, mutta Suomessa kasvuolot koko ajan paranevat. Tämä antaa uskoa kasvinviljelyn tulevaisuuteen, Lintukangas sanoo.

Lintukangas näkee palkkatöiden ja yrittäjyyden yhdistelmässä paljon hyviä puolia.

– Palkkatöiden kautta saan uusia ajatuksia myös omaan viljelyyni. Samalla syntyy arvokkaita asiantuntija- ja yrittäjäverkostoja. Ajankäytöllisesti siementuotannon ja palkkatyön yhdistäminen on tosin hieman haastavaa. Onneksi seuraava sukupolvi on kuitenkin jo apuna tilan töissä.

Lintukankaan tila
IITTI

● Omistaja: Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Petri Lintukangas, 57, vuodesta 1988 alkaen.
● Peltoala: Viljelyssä 150 hehtaaria.
● Tuotanto: Tilalla viljellään siemeneksi syysvehnää, kevätvehnää, ohraa, kauraa, öljykasveja ja hernettä. Kuminaa ja mallasohraa myydään tänä vuonna myös teollisuuteen. Siementuotanto aloitettu 1980-luvulla. Tilalla on kevätvehnien viralliset lajikekokeet.
● Liikevaihto: Noin 400 000 euroa.