Tämä osio tarjoaa käytännön neuvoja metsänomistajille metsänhoidon ja metsän arvon ylläpitämisen näkökulmasta. Artikkeleissa käsitellään metsänomistajan oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia sekä keinoja, joilla varmistetaan metsän arvon kasvu ja pitkän aikavälin kestävyys.
Suomessa on ainakin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista joka viides on hukassa. Rajojen etsimisestä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia muun muassa puunkorjuuseen.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Kuusi-lehtipuusekoitus soveltuu tuoreille ja lehtomaisille kankaille. Mänty-kuusisekametsä syntyy parhaiten karkealajitteisimmille tuoreille kankaille sekä hienolajitteisimmille kuivahkoille kankaille. Tärkeintä on kasvattaa kaikkia puulajeja samassa jaksossa, jolloin ne eivät kilpaile keskenään.
Tuhkalannoitus on hyvä keino kierrättää puutuhkan sisältämät ravinteet takaisin metsään. Metsänomistaja saa lämpölaitoksesta tuhkan ilmaiseksi, mutta omatoiminen tuhkanlevitys on melkoinen ponnistus.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.
Tinkimätön kaavamainen jatkuvan kasvatuksen suosiminen ei ole metsien, luonnon eikä edes ilmaston kannalta kestävää, muistuttaa Markku Remes.
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen ei näe metsäteollisuuden huonossa tulosvuodessa dramatiikkaa. Metsäalalla on hänen mukaansa totuttu suhdanteiden ja puun hinnan vaihteluihin.
Metsäpuiden jalostuksella on saavutettu merkittäviä parannuksia puuston kasvuun ja laatuun. Jalostettua siemen- ja taimimateriaalia käyttämällä luodaan puskuria myös ilmastonmuutoksen varalta.
Vaikka metsätilojen hinnat ovat nousseet viime vuosina pohjoisessa, on metsään sijoittaminen edelleen kannattavaa, kertoo Nordic Silva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kouva Oulusta.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Sekametsän perustamisessa kannattaa hyödyntää luontaisesti syntyvää lehtipuustoa. Samalla säästyy rahaa ja työtunteja niin uudistamisessa kuin taimikonhoidossakin. Tutkimusta sekametsien kasvatuksesta on jo käynnistetty.
Oman metsän tukkien rahtisahaus muuttui kannattavaksi, kun kaupallisen kappaletavaran hinta ponkaisi pilviin.
