
Perusta tiekunta
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Terhi ja Teemu Kinnari rakentavat siltaa 355-vuotiaan viljatilan ja tiedostavan nykyruokailijan välille. Pihapiirissä on tuliterä erikoismylly, joka jauhaa lähikauraa satoihin myyntikohteisiin ympäri maata.
Kauran tuhti, ruokaisa aromi leijuu sieraimiin myllysalissa. Aikansa prosessissa puhistuaan hiutaleet laskeutuvat korkean myllylaitoksen alimpaan rööriin, josta Teemu Kinnari sieppaa kourallisen laaduntarkastukseen. Rakenne ja koko täydellinen, väri passeli, ja maku juuri sitä mitä pitääkin, isäntä tuumii tyytyväisenä.
Hollolalaiselle Kinnarin tilalle viime keväänä valmistuneessa kauramyllyssä jauhetaan jo täyttä häkää hiutaleita ja suurimoita. Mylly rakennettiin pihapiirissä olevaan monitoimihalliin, jonne kaura lasketaan viereisestä kuivaamosta. Moderniin myllyyn kuuluu koko kauralinja myllystä pakkaamoon.
Teemu suunnitteli ja valmisti myllyn itse metallirakenteita myöten. Tukena ja neuvonantajana toimi eläkkeellä oleva myllärimestari Pekka Havén.
– Olisin voinut tilata myllyn Sveitsistä, mutta kustannukset olisivat olleet miljoonia, hän toteaa.
Mylly on jäävuoren huippu tilan yritystoiminnan uudistamisessa. Muutosta edelsi pitkäjänteinen kehitystyö. Se, mitä entisestä on jäänyt, on maaemon runsaat antimet sekä vaatelias suomalainen ruokailija.
Tuotteiden kehittämisestä ja markkinoinnista vastaa emäntä Terhi Kinnari.
– Tämä on vaatinut paitsi tuotteiden ja käytännön työn, myös koko ajatusmaailman muuttamista, Terhi toteaa.
Teemulle tila siirtyi hänen vanhemmiltaan sukupolvenvaihdoksessa 2004, jolloin elinkeino koostui perinteisestä viljelystä ja metsänhoidosta.
Uudet yritysideat lehahtivat kymmenen vuotta sitten lentoon kuin rakkaus. Kaikki alkoi siitä, kun urheilutaustainen Teemu maantiepyörälenkillään piipahti kahville Terhin tuolloin Kärkölässä pitämään sisustusliike Pioniin ja Piironkiin. Pariskunta rakastui, Terhi muutti tilalle, toi mukanaan Pionin ja Piirongin ja alkoi rakentaa tilamyyntiä. Hän hankki vaatimattoman kivimyllyn ja aloitti pienimuotoisen tilamylläämisen.
– Aloin valmistaa ja pakata jauhoja myyntiin ja leipoa omista jauhoista leivonnaisia tilamyymälän kahvilaan.
Tilan satoa, kauraa, ruista, ohraa ja vehnää, myllättiin läheisellä Okeroisten myllyllä. Myllymestari Pekka Havén alkoi ehdotella, josko pariskunta ostaisi myllyn hänen jäätyä eläkkeelle. Aika oli otollinen, sillä jauhotuotteilla oli menekkiä ja lähiruokabuumi nousukiidossa.
– Kaupat tehdäkseni minun oli kuitenkin ensin opeteltava uusi ammatti. Vuosien 2013–2014 aikana teimme kaupat ja Pekka koulutti minusta myllärin, Teemu kertoo.
Jauhotuotteita alettiin myydä suoramyyntinä Okeroisten myllyltä sekä tilamyymälästä. Lisäksi tuotteita meni läheiseen K-supermarkettiin sekä ravintoloihin ja leipomoille.
Vielä muutama vuosi sitten tilamyymälässä kävi vilske, kun koti- ja ulkomaalaiset turistiryhmät pistäytyivät kahvittelemassa ja ostoksilla – parhaimmillaan vieraita kävi pari sataa päivässä. Koronan iskiessä kahvila-myymälän ovi piti panna säppiin.
– Aloimme miettiä, että nyt on se hetki, että voimme keskittyä kauran kehittämiseen. Resurssit olivat lopuillaan myös Okeroisten myllyllä, muun muassa pakkaustilat eivät enää riittäneet, Terhi kertoo.
Kauramyllyn investointisuunnitelmat sekä kauran tuotteistaminen aloitettiin yhtä aikaa. Kinnarit hankkivat tietoa, kuuntelivat muiden kokemuksia ja tekivät laskelmia.
– Olimme tehneet hankematkoja eri maihin ja nähneet maatilojen erikoistumiset omaan tuotantoon. Se kehitti ajatustamme oman alkutuotannon laajemmasta jalostamisesta ja myymisestä.
Suunnittelu- ja kehitystyöhön Terhi arvioi käyttäneen päätoimisesti nelisen kuukautta, sen mahdollisti Business Finlandilta saatu kehittämistuki kauratuoteperheen tuotteistamiseen.
– Se merkitsi tilan koko brändin, toimintatapojen ja arvojen uudistamista. Eri toimintoja piti terävöittää, muun muassa tilamyymälää priorisoida. Jätimme sisustus- ja lahjatavarat kokonaan pois ja keskityimme lähiruokaan ja liikelahjoihin.
Tilamyymälä jatkaa pienempänä. Lisäksi perustettiin verkkokauppa, jossa myydään muun muassa yrityssalkkuja. Niihin kootaan tilan kauratuotteiden rinnalle valikoima lähituottajien herkkuja. Lähiseudun tuottajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, joten hyvin vetävä kauratuotemyynti tukee myös muita yrittäjiä.
Viljan tuotteistamisen ydinkysymys oli, miten luoda uusi, myyvä tuote, jolla on jatkuvuutta.
– Mietin, että kaupoissa on pitkät rivit kaurahiutaleita, miten me erotumme siellä.
Tuotekehittely merkitsi kokeiluja ja testaamista aina ruokien valmistuksesta pakkausten yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Yhteistyötä tehtiin useiden ammattilaisten kanssa mainostoimistoa myöten.
– Tein koekeittiössä esittelyjä ja kävin neuvotteluja kauppojen tuoteryhmäpäälliköiden kanssa. Tilamyymälä on mahtava koelaboratorio, jossa näkee, mistä asiakas tykkää.
Kahden myllyn yrityksessä jauhotuotteiden valikoima on laaja, mutta myynnin kärkituote on höyryttämätön kaurahiutale ja -suurimo. Höyrystämättömyys tarkoittaa sitä, että hiutaleita ei mylläyksessä lämpökäsitellä vesihöyryllä.
– Menetelmän ansiosta hiutaleissa säilyvät paremmin kauran alkuperäiset entsyymit ja rasvat, ja proteiinia on peräti 14,5 prosenttia. Kauramme on höyryttämättömyyden vuoksi tuoretuote, joka säilyy kuusi kuukautta valmistuksesta.
Kauratuotteiden valmistus on keskitetty tilan uuteen myllyyn. Omat kaurapellot eivät enää riitä, vaan suurin osa myllättävästä kaurasta ostetaan muutamalta lähiseudun viljelijältä.
– Tuotantoa ja sopimusviljelyä kasvatetaan tulevaisuudessa myynnin kehityksen mukaan. Uusi mylly antaa hyvän valmiuden tuotannon moninkertaistamiseksi.
Vehnää, ruista ja ohraa myllätään edelleen Okeroisten myllyssä, josta jauhot kuljetetaan tilalle pakattavaksi.
Kun vielä muutama vuosi sitten tuotteita toimitettiin muutamaan kymmeneen kohteeseen, nyt niitä myydään 700 myymälässä ympäri Suomea. Jakelukanavina ovat Kesko, SOK ja Kokkolan Halpahallit sekä pienemmät myymälät ja verkkokaupat. Ostajat eivät ole ilmestyneet tyhjästä, vaan Terhi on käynyt keskusliikkeiden kanssa perusteellisia neuvonpitoja.
– Keskusliikkeille myynti on oma juttunsa, sillä isoille myydessä on opittava noudattamaan heidän rytmiään, mikä on vaatinut opettelua, Terhi toteaa.
Tilalla työskentelee kaksi henkilöä tilamyymälässä ja pakkaamossa.
– Koen suurta vastuuta työntekijöistä, sillä kun työntekijä on palkattu, on myös huolehdittava, että heidän työpaikkansa pysyvät, Terhi toteaa.
Myös riskit ovat läsnä, sen Kinnarit tietävät. Yksi tapa hallita markkinoita on myydä tuotteita niin moneen paikkaan, ettei jonkun mahdollinen poisjääminen järisytä kokonaisuutta.
Elintarvikealalla pärjääminen vaatii jatkuvaa kuluttajien ruokatottumusten ja mieltymysten seuraamista. Teemu mainitsee, että lähitulevaisuutta silmällä pitäen heillä on jo uusiakin suunnitelmia kauran ympärille.
Ravitsemukseltaan ja terveysvaikutuksiltaan monipuoliseksi tutkitun, trendikkään kauran matkassa on hyvä edetä. Kinnareiden eräs unelma on, että jonain päivänä suomalaisten ruokalautasilla olisi riisin tilalla kaurasuurimoita.
Työtä pariskunta ei pelkää, sillä sitä on paljon. Teemu tekee edelleen maataloustöiden, mylläämisen ja yrittäjyyden rinnalla palkkatöitä metsäpalvelupäällikkönä L&T Biowatissa. He ovat nähneet, että uuden yritystoiminnan aloittaminen edellyttää valtavaa omistautumista sekä jatkuvaa tiedonhankintaa ja hereillä oloa.
– Vaikka olemme myyneet kymmenen vuotta Kinnarin tilan tuotteita, vasta tämän joulun aikana huomasimme, että nyt meidät tunnetaan, pariskunta iloitsee.
Kinnarit ovat liikkeissään ketteriä ja muutoskykyisiä, mutta asenne ruuantuotannon edessä on perinteisen nöyrä.
– Kahdeksan vuotta sitten aloitin mylläämisen Okeroisissa ja nyt ehkä voin sanoa jotain jo mylläämisestä ymmärtäväni, Teemu naurahtaa.