Eteläisen Suomen pellot kuivuivat tänä vuonna varhain kylvökuntoon ja peltourakka päästiin aloittamaan sokerijuurikkaan ja porkkanan kylvöillä. Kylmä säärintama räntä- ja vesisateineen sekä yöpakkasineen hyydytti aluillaan olleet kylvötyöt.
Lämmin huhtikuu lupaili aikaista kevättä. Säiden kylmeneminen vappua edeltävänä viikonloppuna pysäytti aluillaan olleet peltotyöt. Ennen kylmää jaksoa ehdittiin Etelä-Suomessa aloittaa kevätlannoituksia ja -muokkauksia sekä erikoiskasvien kylvöjä, mutta kevätviljojen kylvö on vasta lähtökuopissa.
Sokerijuurikkaan kylvöt alkoivat aikaisin, heti huhtikuun puolivälin jälkeen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Samoin hyvään vauhtiin päästiin porkkanankylvön kanssa.
”Lähtökohdat onnistumiselle ovat kohdallaan, sillä pellot muokkautuivat hyvään kylvökuntoon”, kertoo Sucroksen toimitusjohtaja Tero Tanner.
Sokeria saadaan Suomesta viimevuotiseen tapaan, sillä viljelijöiden sopimushankinta onnistui. Yli 60 viljelijää aloittaa uusina tuottajina.
Kevään kylvöajankohta tulee kuitenkin Tannerin mukaan määrittämään lopullisen viljelypinta-alan. Vielä vappuviikolla siitä ei ollut varmuutta. Hän arvioi alan asettuvan viimevuotiselle tasolle, jolloin juurikasta oli kasvussa 11 600 hehtaarin verran.
Syysviljat ja -öljykasvit ovat pääosin talvehtineet hyvin, ja huhtikuun puolivälin lämmin jakso herätti ne kasvuun. Pelätyt lumihometuhotkin näyttäisivät jääneet vähäisiksi.
Syysruista on kasvussa 20 200 ja syysvehnää 55 100 hehtaaria sekä syysrypsiä ja -rapsia 5 200 hehtaaria. Vehnäala on merkittävästi viime vuotta suurempi.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
