Tämän osion artikkelit tarjoavat arvokkaita käytännön ohjeita kasvinviljelyyn. Jutuissa on vinkkejä muokkaukseen, kylvöön, lannoitukseen, kasvinsuojeluun, maanparannukseen, kasteluun ja sadonkäsittelyyn, jotta viljelijä voi saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset kasvinviljelyssä, kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Viljanviljelyn heikko kannattavuus on saanut yhä useamman maatilan kokeilemaan erikoiskasveja, kuten kuminaa, öljyhamppua ja korianteria. Esimerkiksi öljyhamppuala oli tänä vuonna yli neljänneksen viime vuotta suurempi. Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla tehtiin kesällä kuminan ja öljyhampun viljelykokeita.
Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
