Tämän osion artikkelit tarjoavat arvokkaita käytännön ohjeita kasvinviljelyyn. Jutuissa on vinkkejä muokkaukseen, kylvöön, lannoitukseen, kasvinsuojeluun, maanparannukseen, kasteluun ja sadonkäsittelyyn, jotta viljelijä voi saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset kasvinviljelyssä, kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Uudet rikkakasvit ja vieraslajit ovat kasvutavoiltaan totutusta poikkeavia, ne siementävät runsaasti ja leviävät helposti. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin, ja monimuotoinen, huonommissakin oloissa viihtyvä rikkakananhirssi hyötyy lämmöstä. Tarkkana on oltava, vaikka ajattelisikin, ettei rikkakananhirssiä löydy omilta lohkoilta.
Hautalan Harras, Peräkorpi-Nisu, Maliskylä, Torppari, Kähäri, Kernaala, Alma ja Kroppa ovat parhaita suomalaisia aromihumalalajikkeita, joita lisätään taimistoilla.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Kasvukauden aikaisten toimenpiteiden suunnittelu ja ajoitus on tärkeää, jotta viljelyssä onnistutaan tavoitteiden mukaisesti. Vaihtelevat sääolot tekevät ajoittamisesta haastavaa.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Kuivuutta ei ole perinteisesti pidetty merkittävänä riskinä Suomessa. 2000-luvulla esiintyneet pitkät kuivat kaudet ovat kuitenkin herättäneet viljelijät ja päättäjät suunnittelemaan toimia kuivuusriskien hallitsemiseksi. Ennakoinnissa voi hyödyntää alueellisia kuivuusennusteita, ja yllättävänkin moni pelto sijaitsee mahdollisella etäisyydellä kasteluveden lähteestä. Mutta mitä kastelu maksaa?
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Viljelijöitä kannustetaan hiiltä sitovaan viljelyyn, mutta keinoja hiilen- ja typensidonnan todentamiseksi on niukasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa ongelmaan etsittiin uusia ratkaisuja.
