Nurmituotantoa panoksia säästämättä
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Nämä jutut sisältävät tietoa erilaisten peltoviljelykasvien ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä sekä kokemuksia niiden viljelystä: esimerkkinä sokerijuurikas, peruna, kumina, avomaavihannekset ja nurmikasvit. Artikkeleissa käsitellään myös erikoisempia viljelykasveja, kuten esimerkiksi hamppua, camelinaa ja tattaria.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Viljanviljelyn heikko kannattavuus on saanut yhä useamman maatilan kokeilemaan erikoiskasveja, kuten kuminaa, öljyhamppua ja korianteria. Esimerkiksi öljyhamppuala oli tänä vuonna yli neljänneksen viime vuotta suurempi. Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla tehtiin kesällä kuminan ja öljyhampun viljelykokeita.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Uudet rikkakasvit ja vieraslajit ovat kasvutavoiltaan totutusta poikkeavia, ne siementävät runsaasti ja leviävät helposti. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin, ja monimuotoinen, huonommissakin oloissa viihtyvä rikkakananhirssi hyötyy lämmöstä. Tarkkana on oltava, vaikka ajattelisikin, ettei rikkakananhirssiä löydy omilta lohkoilta.
Vahalahden tilalla Nauvossa on erikoistuttu superaikaiseen varhaisperunaan. Tavoitteena on saada uusia perunoita kauppaan ensimmäisten joukossa. Onnistuminen edellyttää pitkiä työpäiviä, yövalvomisia ja paljon käsityötä.
Hautalan Harras, Peräkorpi-Nisu, Maliskylä, Torppari, Kähäri, Kernaala, Alma ja Kroppa ovat parhaita suomalaisia aromihumalalajikkeita, joita lisätään taimistoilla.
Lehdet + verkkosisällöt vain 119 €/vuosi
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.