Nämä jutut sisältävät tietoa erilaisten peltoviljelykasvien ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä sekä kokemuksia niiden viljelystä: esimerkkinä sokerijuurikas, peruna, kumina, avomaavihannekset ja nurmikasvit. Artikkeleissa käsitellään myös erikoisempia viljelykasveja, kuten esimerkiksi hamppua, camelinaa ja tattaria.
Uusia timoteilajikkeita testattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) lajikekokeita täydentävässä tutkimuksessa. Dorothy- ja Uula-lajikkeiden D-arvon päiväkohtainen lasku oli keskimääräistä nopeampaa muihin verrattuna.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Perunantutkimuslaitoksen (Petla) hankkeessa etsitään menetelmiä maaperän ravinnevarojen parempaan hyödyntämiseen biologisilla menetelmillä kuten mikrobiympeillä ja kumppanikasveilla.
Sucros Oy:n Säkylän sokeritehtaan käyntikausi on lyhyt mutta tehokas. Vajaan kolmen kuukauden aikana laitos jalostaa koko maan sokerijuurikassadon. Viime vuonna sokerijuurikasta viljeltiin Suomessa ennätysalalla, mutta käyttöä olisi suuremmallekin sadolle.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Mikkolan kasvinviljelytilalla on käytetty vuosien varrella monenlaista kierrätyslannoitetta. Tällä hetkellä tila ottaa vastaan Kiertoravinne Oy:ltä biokaasulaitoksen lietettä.
Sokerijuurikas on kelpo hiilensitoja, sillä sen kasvu jatkuu aina pakkasiin asti. Noston jälkeen naatteina peltoon jää tonneittain biomassaa, joka kompensoi pellosta vapautuneen hiilen.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
