Kotieläinten jalostus tuntuu Pinja Koposesta juuri oikealta alalta. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat jo opettaneet ja antaneet paljon.
Pinja Koponen ei olisi osannut nuorempana kuvitellakaan, että hänestä tulisi jalostusasiantuntija ja maatalous-metsätieteiden maisteri kotieläintieteistä. Saati että Lappeenrannan tyttö rakentaa elämäänsä Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.
Mutta niin vain kävi, että viime keväänä Koposen ensimmäinen vakituinen työpaikka kotieläinjalostajana avautui Fabasta, toimialueena Keski-Pohjanmaa ja sen ympäryskunnat. Sikäli hyvä, että Koposelle tarttui yliopistosta tutkinnon lisäksi puoliso, jonka tulevaisuus on kasvinviljelytilalla Kokkolan Lohtajalla. Sinne siis Koponenkin suuntasi.
Koponen kertoo olleensa aina eläinrakas. Ukilla oli ajokoiria, ja lapsena Pinja mieluiten vietti aikansa koiran kanssa mummolassa. Pinjan äiti puolestaan kasvattaa mäyräkoiria ja jalostaa niitä, joten eläinten jalostuksesta Koposella oli jonkinlainen käsitys jo ennen opiskeluja.
Opiskelupaikaksi lukion jälkeen Koponen mietti eläinlääketieteellistä, mutta keskusteltuaan opinto-ohjaajan kanssa hän valitsi maanläheisemmän maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan. Sieltä löytyivätkin omanhenkiset ihmiset ja valinta vahvistui oikeaksi.
Kaupungissa kasvaneena Koposella ei ollut minkäänlaista maatilataustaa. Opiskelijajärjestön maakuntamatkat ja tilavierailut olivat hänestä todella hyödyllisiä samoin kuin 85 päivän maatilaharjoittelu, jonka Koponen suoritti kahtena kesänä lypsykarjatiloilla.
Viidessä vuodessa agronomin paperit olivat kädessä, ja Koponen pääsi heti koulutusta vastaavaan työhön.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
