Öljyhampun viljelyala voisi kasvaa samoihin lukemiin kuin pellavalla – jopa selvästi ylikin, hampun tuotteiksi omalla tilalla jalostava Kaarlo Impola sanoo. Öljyhampun viljelyala Suomessa on muutama sata hehtaaria, öljypellavan ala ylittää […]
Öljyhampun viljelyala voisi kasvaa samoihin lukemiin kuin pellavalla – jopa selvästi ylikin, hampun tuotteiksi omalla tilalla jalostava Kaarlo Impola sanoo.
Öljyhampun viljelyala Suomessa on muutama sata hehtaaria, öljypellavan ala ylittää tuhannen hehtaarin rajan.
Sastamalalaisen Impolan Kasvitilan yrittäjä Kaarlo Impola näkee hampussa potentiaalia. ”Hampussa on paljon hyviä ominaisuuksia. Sen rasvahappoprofiili on hyvä, siinä on jopa gammalinoleenihappoa. Hampussa on runsaasti e-vitamiinia ja kuitua, ja sen proteiinipitoisuus on noin 30 prosenttia.”
Impola on yksi hampunviljelyn pioneereista Suomessa. Kymmenkunta vuotta sitten tuntui, ettei rehuviljan viljelyllä elä. Piti löytää keinoja kohentaa tilan kannattavuutta. Impola päätyi erikoiskasveihin.
Nyt hän viljelee 105 hehtaarilla kauran ja ohran lisäksi hamppua. Muutamalla hehtaarilla on testissä myös vihreää ranskalaista linssiä ja virolaista soijaa. Vuosien mittaan on viljelty myös härkäpapua, hernettä, spelttiä, pellavaa ja camelinaa.
Erikoiskasvit myydään valmiina tuotteina. Impolan Kasvitilan valikoimiin kuuluu erilaisia hamppuelintarvikkeita, hamppukosmetiikkaa, camelinaöljyä, härkäpapurouhetta ja gluteenitonta kauraa sekä lemmikkieläinten rehuja.
”Hamppua meillä on viljelty yli kymmenen vuotta. Kun aloitimme, ei sadolle ollut jalostajaa eikä ostajaa. Nopeasti rupesimme puristamaan siitä öljyä ja tekemään muita tuotteita”, Kaarlo Impola kertoo.
Nyt tilalla jalostetaan tuotteiksi noin 30 hehtaarin hamput. Kaarlolla itsellään on viljelyssä 20 hehtaaria, loppu viljelytetään lähiseudun sopimustuottajilla. Viljelypinta-ala on vaihdellut 30:n ja 80 hehtaarin välillä.
Kaikkea ei tehdä itse. Hamppusuklaassa hamppua on 20 prosenttia, suklaan valmistaa Suojärven Suklaatila. Gluteeniton hamppu-kaurapuuro-aines sisältää niin ikään 20 prosenttia kuorittua hampun siementä. Gluteenittoman kauran toimittaa Helsingin Mylly.
Camelinaa viljellään itse, kun se viljelykiertoon sopii. Hampun ja palkokasvien kanssa sovittaminen samaan kiertoon on hankalaa. Tilan tuotevalikoimaan camelinaöljy kuitenkin kuuluu. Öljyn toimittaa Suomen Kasviöljyt Oy.
Hamppu tuo yli puolet tilan liikevaihdosta. Elintarvikkeet ovat merkittävin osa, niiden osuus hamppuliikevaihdosta on noin 90 prosenttia.
”Hamppuöljyä suosittelemme erityisesti atooppiselle iholle. Asiakkaat ovat kertoneet kokemuksiaan, kuinka joko sisäisesti nautittuna tai iholle levitettynä hamppuöljy on rauhoittanut atopiaa”, Impola sanoo.
Hän pitää tärkeänä, että myynnissä olevien tuotteiden puolesta ei tarvitse keksiä myyntiargumentteja. Hamppu on hyvä pakkaus tärkeitä ravintoaineita, se puhuu puolestaan. Hamppukosmetiikka ei sisällä parabeeneja tai silikoneja.
Hamppukosmetiikan valmistaa Naviter. Tuotteilla on FI-NATURA-luonnonkosmetiikkasertifikaatti. Tarjolla on ihoöljyn lisäksi shampoota, suihkugeeliä, kasvovoidetta sekä käsi- ja vartalovoidetta.
Impola uskoo luonnonkosmetiikan olevan vahvasti osa tulevaisuutta.
”Luonnonkosmetiikan kasvuluvut ovat huimia. Haluamme mennä laatu edellä, oikeasti vaikuttavilla tuotteilla.”
Impolan Kasvitilan kosmetiikkatuotteita saa oman verkkokaupan lisäksi muistakin kaupoista.
”Tuote on helppo tuoda markkinoille, mutta laajamittainen kaupallistaminen on työlästä”, Impola sanoo.
Sama koskee elintarvikkeita. Alussa tuotteita käytiin itse esittelemässä messuilla, tapahtumissa ja kaupoissa. Nyt siitä työstä maksetaan tuote-edustajille, koska oma aika ei riitä kaikkeen. Kaarlo Impolan ohella perheen täysi-ikäiset lapset työskentelevät yrityksessä. Harkinnassa on myös työntekijän palkkaaminen. Pakkausta teetetään myös alihankintatyönä.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tuotteiden menekkiin vaikuttaa paljon yleinen tietoisuus näistä asioista. Kun Itä-Suomen yliopisto julkaisi tutkimustuloksia camelinaöljyn suotuisista vaikutuksista kolesteroliarvoihin, tuotteen kysyntä kasvoi heti.
”Sama tutkimus pitäisi uutisoida isosti kerran vuodessa”, Impola toteaa pilke silmäkulmassaan.
Yksi öljytuotteiden haaste on pitää tuotanto ja kysyntä tasapainossa. Tuotteet eivät säily vuosikausia, silti niitä pitäisi olla varastossa sen verran, että ei tarvitse myydä ei-oota.
Sama säilymisongelma koskee jälleenmyyjiä. Pienet liikkeet ottavat tavaraa varastoonsa vain vähän, ja tietysti mielellään tuoreena, jotta myyntiaikaa on jäljellä.
Kaarlo Impolan kokemuksen mukaan hamppu menestyy parhaiten kevyillä mailla. Savimaillakin voi hyvänä vuonna onnistua, mutta jäykällä maalla riskit kasvavat.
Hän on tyytyväinen, jos keskisato on yli 800 kiloa hehtaarilta. Tuhanteen kiloon aina kuitenkin pyritään.
Tärkeää on saada hamppu heti hyvään kasvuun. Ensimmäisen kuukauden ajan se kasvaa hitaasti. Jos lähtö on huono ja tulee kuiva kevät, kasvusto jää huonoksi. Rikkakasvit menestyvät kuitenkin aina.
Kun kasvusto on 20–30 -senttistä, se jo hoitaa itsensä.
Hamppu ei myöskään siedä liikaa kosteutta.
”Toukokuussa 2016 tuli ukkoskuurossa yli sata milliä vettä. Notkokohdat jäivät tyhjiksi, rinnekohdissa hamppu sen sijaan kasvoi.”
Puinti voi myös olla hankalaa. Paksurunkoinen ja tiukkakuituinen kasvi voi lähteä kiertymään akselin ympärille. Tärkeää on puida vain kasvuston yläosa, sänki jää todella pitkäksi.
”Viitenä viime vuotena olen onnistunut puimaan Claasilla niin, ettei työtä ole tarvinnut keskeyttää. Vanhalla puimurilla tuli aina ongelmia. Puinti onnistuu kyllä kaikilla puimureilla, kun säädöt ovat kohdillaan ja malttia puimisessa.”
Kaarlo Impola kertoo tavoitteekseen, että Impolan Kasvitilan tuotteet päätyvät laajasti päivittäistavarakauppojen hyllylle. Se vaatii kovasti työtä.
”Esimerkiksi Keskon kanssa ei riitä, että on sopimus. Jokainen kauppias päättää kuitenkin itse omasta valikoimastaan, myyntityö pitää tehdä jokaiselle kauppiaalle erikseen.”
Yhtenä vaihtoehtona Impola pohtii verkkokauppa Amazonia. Se voisi olla hyvä väylä ulkomaille, etenkin kosmetiikka tuotteille.
Nyt tavaraa menee OH-tukun kautta ja suoratoimituksina sekä verkkokauppa-asiakkaille että liikkeisiin.
”Meillä on joustava toimitus, ei tarvitse tilata isoa määrää”, Impola kertoo.
Markkinointiin on etsitty apua bloggaajista, esimerkiksi yhteistyöstä suositun Hellapoliisin kanssa.
Hinnoittelu on oma haasteensa. Sen pitäisi onnistua kerralla, sillä tuotteen hinnan hinaaminen ylöspäin on vaikeaa.
Kevään mittaan tehtiin pilotti tuotteiden myynnistä koululuokkien ja urheiluseurojen varainhankintana. Siihen tartutaan jälleen syksyllä kunnolla, kun koulut taas alkavat.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
