Tänä keväänä Hyvä Sato -kilpailun viljelylohkoilla päästiin kevättöihin ennätysaikaisin. Syysrapsit lannoitettiin jo huhtikuun kolmantena päivänä. Kevätkylvöiset kasvitkin saatiin peltoon pääosin huhtikuun puolella.
Hyvä Sato -kilpailun viljelykset täyttävät tänä kesänä monimuotoisuusvaatimukset hyvin. Puolet pinta-alasta oli vihreänä myös syksyn ja talven ajan.
Nylands Svenska Landbrukssällskapet eli NSL ja Berner viljelevät syysrapsia ja Luomuinstituutti nurmea. Helsingin yliopiston ja Sustainable Farming Groupin eli SFG:n lohkot kasvavat sinilupiinia. Raisiolla on viljelyssä perinteisempää kasvia eli kevätvehnää.
Syysrapsikasvustot keräsivät lämpösummaa syksyllä kylvön (20.8.2013) jälkeen 456 astetta. Se ylittää 450 asteen rajan, jota pidetään talvehtimisen onnistumiseen tarvittavana minimiarvona.
NSL:n ja Bernerin syysrapsit olivat keväällä vaatimattoman näköisiä. Vain muutamia pieniä vihreitä lehtiä työntävä vahva pääjuuri kertoi tulevasta kasvuvoimasta.
Syysrapsit lannoitettiin aikaisen kevään innoittamana huhtikuun kolmantena päivänä. Viikko tämän jälkeen alkoikin huhtikuun loppuun asti kestänyt lämmin jakso, jolloin kasvu pääsi käyntiin. Toukokuun kylmä alku pysäytti kasvun hetkeksi.
Kylmän jakson aikana lämpötila painui muutama yönä nollan alapuolelle. Hallat jäivät asteen parin tienoille eivätkä aiheuttaneet kasvustoon näkyviä vioituksia.
Syksyllä selvitettiin syysrapsien taimissa esiintynyttä vaaleutta. Syyksi arveltiin silloin mangaanin puutetta.
Sama ilmiö näytti toistuvan nyt keväällä. Etenkin NSL:n rapsi oli toukokuun alussa paikoin kellertävää ja kitukasvuisen näköistä. Säiden lämmettyä ja kasvun lähtiessä käyntiin oireet näyttivät lievenevän.
Ongelmien syytä tutkitaan edelleen. Kasvuston ulkonäkö ja oireiden alueellinen esiintyminen viittaa johonkin muuhun ongelmaan kuin ravinnepuutokseen. Molemmat joukkueet päättivät kuitenkin ruiskuttaa kasvustoilleen Yaran lehtilannoitteita oireiden lieventämiseksi; Brassitrel Pro 2,5 l/ha ja Mantrac Pro 1 l/ha.
Lennox-kevätvehnä on tänä vuonna ainoa valtavirran kasvi Hyvä Sato -lohkoilla. Raisioagro jatkaa linjallaan, jossa suurimpia riskejä vältetään ja tehdään tasaisesti tulosta uusimmilla tuotantopanoksilla.
Vehnän kylvö saatiin tehtyä hyvissä ajoin huhtikuun lopussa, mutta kylvöä seurannut kylmä jakso hidasti orastumista.
Reilut kaksi viikkoa kylvön jälkeen kilpailulohkolla kasvoi hento oras. Lämpimissä oloissa kasvusto olisi ollut samassa vaiheessa jo viikkoa aiemmin.
Jaakko Laurinen Raisioagrosta arvelee, että viileä alku on saattanut olla eduksi loppukasvutta ajatellen. Hidas alkukehitys saa viljat kasvattamaan vahvan juuriston.
Helsingin yliopiston professorit ja SFG päättivät kylvää tänä vuonna harvinaista palkokasvia, sinilupiinia. Professorit päätyivät sinilupiiniin, koska kasvi on aiemminkin menestynyt Viikissä. Sato on tarkoitus myydä siemeneksi Tilasiemenelle.
Lupiiniviljelykset kokivat vastoinkäymisiä heti keväällä. Sinilupiinille ei ole yhtään hyväksyttyä rikkatorjunta-ainetta eikä Tukesista saatu käyttölupaa Fenixille tai Stompille.
Lupahakemuksen käsittelystä Tukesissa jäi epämääräinen kuva, koska MTK oli hakenut samalla kertaa käyttölupaa sekä härkäpavulle että sinilupiinille, mutta lupa tuli vain härkäpavulle.
Hyvä Sato -lohkoilla on aiempina vuosina ollut rikkakasveja runsaasti, joten lupiinit voivat joutua kovaan kilpailuun elintilasta kesän aikana.
Luomuinstituutin kesällä 2012 perustettu nurmi talvehti hyvin. Kasvustossa on edelleen runsaasti sinimailasta, joka tuntuu viihtyvän hyvin kilpailulohkolla. Joukkue toivoo mailasen parantavan kilpailulohkon maan rakennetta ja tuovan sinne typpeä ilmasta.
Viime kesän lopulla tehdyn jankkuroinnin jäljet näkyivät nurmikasvustossa vielä toukokuun puolivälissä.
Jälkien perusteella jankkurointi aiheuttanee satotappioita tänä vuonna, mutta toimenpiteellä joukkue toivoo pystyvänsä nopeuttamaan maan rakenteen paranemista.
Elosadon ruislohko tuhoutui talven aikana. Heikon lähdön saanut kasvusto ei ehtinyt kerätä vararavintoa talven varalle eikä kasvusto selvinnyt talven yli. Talvituhon vuoksi kilpailulohkon kylvö jouduttiin uusimaan keväällä eli viime vuoden voittajajoukkue lähtee takamatkalta tämän kesän kisaan.
Taloudellisesti joukkue ei liene tänä vuonna kilpailun kärkipaikoilla, koska se päätti kylvää lohkolleen palko- ja heinäkasveja sisältävän viherlannoitusnurmen.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
