Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Halikon Ammakon kylän maisemaa halkovat näyttävät rinnepellot, joita alkukesästä värittävät keltaisena kukkiva syysrapsi ja tummanvihreää kasvua puhkuva syysvilja. Syysvehnän ja -rapsin viljelyyn erikoistuneelle Olli-Pekka Ruposelle maanviljely ei tarkoita vain kylvöä ja korjuuta.
– Peltoja pitää oikeasti viljellä, seurata kasvustojen kehittymistä, tehdä täsmällisiä viljelytoimia ja reagoida tilanteisiin oikea-aikaisesti. Jos jokin menee pieleen, on analysoitava syitä ja tehtävä korjaustoimia. Siksi olisi ihanteellista, jos peltolohkot näkyisivät kotitalon ikkunasta. Silloin kasvua tulisi seurattua tarkoin, hän sanoo.
Kasvustojen ja maan kasvukunnon seuraamiseen käytetään tilalla monenlaisia apuvälineitä. On sääasemia, kasvustosensoreita, typpimittareita ja kasvien vedenkulutusta ja -tarvetta mittaavia laitteita.
Yksi hyväksi havaittu laite on koekäytössä oleva digitaalinen hyönteisansa. Järjestelmän kamera kuvaa ja sovellus analysoi tekoälyn avulla, mitä tuhohyönteisiä esiintyy ja kuinka paljon.
– Jos tuholaispaine on kova, saan ilmoituksen torjuntatarpeesta älypuhelimeeni.
Syysrapsia Ruponen on viljellyt jo 15 vuotta. Paljon on ollut opeteltavaa ja on yhä.
– Se on edelleen mielenkiintoinen ja tilan viljelykiertoon erinomaisesti sopiva kasvi, mutta ei helppo tai joka vuosi onnistuva.
Vaikka tilalla on monenlaisia testikäytössä olevia laitteistoja, pääpaino isännällä on agronomiassa, ei teknologiassa.
Ruposelle maanviljelijän ammatti oli läpihuutojuttu.
– Jo lapsena ja nuorena pääharrastukseni oli työnteko, vaikka siihen ei kotoa mitenkään pakotettu. En sitä rahastakaan tehnyt, sillä ainoastaan juurikkaanharvennuksesta maksettiin, kun muuten sitä ei olisi kukaan tehnyt, hän virnistää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
