Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Halikon Ammakon kylän maisemaa halkovat näyttävät rinnepellot, joita alkukesästä värittävät keltaisena kukkiva syysrapsi ja tummanvihreää kasvua puhkuva syysvilja. Syysvehnän ja -rapsin viljelyyn erikoistuneelle Olli-Pekka Ruposelle maanviljely ei tarkoita vain kylvöä ja korjuuta.
– Peltoja pitää oikeasti viljellä, seurata kasvustojen kehittymistä, tehdä täsmällisiä viljelytoimia ja reagoida tilanteisiin oikea-aikaisesti. Jos jokin menee pieleen, on analysoitava syitä ja tehtävä korjaustoimia. Siksi olisi ihanteellista, jos peltolohkot näkyisivät kotitalon ikkunasta. Silloin kasvua tulisi seurattua tarkoin, hän sanoo.
Kasvustojen ja maan kasvukunnon seuraamiseen käytetään tilalla monenlaisia apuvälineitä. On sääasemia, kasvustosensoreita, typpimittareita ja kasvien vedenkulutusta ja -tarvetta mittaavia laitteita.
Yksi hyväksi havaittu laite on koekäytössä oleva digitaalinen hyönteisansa. Järjestelmän kamera kuvaa ja sovellus analysoi tekoälyn avulla, mitä tuhohyönteisiä esiintyy ja kuinka paljon.
– Jos tuholaispaine on kova, saan ilmoituksen torjuntatarpeesta älypuhelimeeni.
Syysrapsia Ruponen on viljellyt jo 15 vuotta. Paljon on ollut opeteltavaa ja on yhä.
– Se on edelleen mielenkiintoinen ja tilan viljelykiertoon erinomaisesti sopiva kasvi, mutta ei helppo tai joka vuosi onnistuva.
Vaikka tilalla on monenlaisia testikäytössä olevia laitteistoja, pääpaino isännällä on agronomiassa, ei teknologiassa.
Ruposelle maanviljelijän ammatti oli läpihuutojuttu.
– Jo lapsena ja nuorena pääharrastukseni oli työnteko, vaikka siihen ei kotoa mitenkään pakotettu. En sitä rahastakaan tehnyt, sillä ainoastaan juurikkaanharvennuksesta maksettiin, kun muuten sitä ei olisi kukaan tehnyt, hän virnistää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
