Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Halikon Ammakon kylän maisemaa halkovat näyttävät rinnepellot, joita alkukesästä värittävät keltaisena kukkiva syysrapsi ja tummanvihreää kasvua puhkuva syysvilja. Syysvehnän ja -rapsin viljelyyn erikoistuneelle Olli-Pekka Ruposelle maanviljely ei tarkoita vain kylvöä ja korjuuta.
– Peltoja pitää oikeasti viljellä, seurata kasvustojen kehittymistä, tehdä täsmällisiä viljelytoimia ja reagoida tilanteisiin oikea-aikaisesti. Jos jokin menee pieleen, on analysoitava syitä ja tehtävä korjaustoimia. Siksi olisi ihanteellista, jos peltolohkot näkyisivät kotitalon ikkunasta. Silloin kasvua tulisi seurattua tarkoin, hän sanoo.
Kasvustojen ja maan kasvukunnon seuraamiseen käytetään tilalla monenlaisia apuvälineitä. On sääasemia, kasvustosensoreita, typpimittareita ja kasvien vedenkulutusta ja -tarvetta mittaavia laitteita.
Yksi hyväksi havaittu laite on koekäytössä oleva digitaalinen hyönteisansa. Järjestelmän kamera kuvaa ja sovellus analysoi tekoälyn avulla, mitä tuhohyönteisiä esiintyy ja kuinka paljon.
– Jos tuholaispaine on kova, saan ilmoituksen torjuntatarpeesta älypuhelimeeni.
Syysrapsia Ruponen on viljellyt jo 15 vuotta. Paljon on ollut opeteltavaa ja on yhä.
– Se on edelleen mielenkiintoinen ja tilan viljelykiertoon erinomaisesti sopiva kasvi, mutta ei helppo tai joka vuosi onnistuva.
Vaikka tilalla on monenlaisia testikäytössä olevia laitteistoja, pääpaino isännällä on agronomiassa, ei teknologiassa.
Ruposelle maanviljelijän ammatti oli läpihuutojuttu.
– Jo lapsena ja nuorena pääharrastukseni oli työnteko, vaikka siihen ei kotoa mitenkään pakotettu. En sitä rahastakaan tehnyt, sillä ainoastaan juurikkaanharvennuksesta maksettiin, kun muuten sitä ei olisi kukaan tehnyt, hän virnistää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
