Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Munapitäjänä tunnetussa Laitilassa oli vuosituhannen vaihteessa lähes jokaisella tilalla munivia kanoja. Nykyään kanalat ovat harvassa, mutta kaakattajien pääluku on tiloilla kasvanut. Niin on tapahtunut Juho ja Samuli Simulan isännöimällä Simulan tilallakin.
Juhon isän, Samuli Simulan, aloittaessa tilanpidon vuonna 1983 munivia kanoja oli 4 500. Lisäksi oli pieni poikaskasvattamo, peltoa 64 ja metsää 82 hehtaaria.
– Kanamäärä lisääntyi pikkuhiljaa, samoin kuin peltopinta-ala. Isoimmat kasvuloikat ovat tapahtuneet viimeisen 15 vuoden aikana Juhon mukaantulon myötä, Samuli Simula kertoo.
Nyt munivia kanoja on 80 000, lisäksi on 32 000-paikkainen poikaskasvattamo. Viljelypinta-ala on kohonnut lähes 670 hehtaariin. Peruna on pääkasvi, kauraa ja ohraa kasvatetaan kanojen rehuksi.
– Kanala on aina ollut tilan sydän, joka on nuotittanut tilan muuta toimintaa. Se tuo vakautta, sillä munantuotanto ei ole säistä riippuvainen, miehet perustelevat.
Nykyään perunantuotanto ja siipikarjatalous ovat tasavahvoja.
– Vaikka kanalan tulos ei aina olisi kehuttava, saadaan sieltä joka tapauksessa arvokasta lantaa pelloille, Juho Simula sanoo virnistäen.
Samuli Simulalle lankesi jo parikymppisenä kuusilapsisen perheen kuopuksena ja ainoana poikana tilan jatkajan rooli.
– Viljelijäksi olin halunnut aina, joskin vastuu tilasta tuli turhankin nuorena. Juholla oli ehkä enemmän valinnanvapautta. Viljelyn palo ja työteliäisyys tarttuivat kuitenkin häneen jo pikkupoikana.
– Koulussa Juho oli kummastellut, että eikö niinkin tärkeän työn kuin perunanistutuksen vuoksi saa olla pois koulusta, Samuli nauraa.
Työhön, tilan kehittämiseen ja viljelyyn Juho suhtautuu kunnianhimoisesti.
– Olen luonteeltani tarkka ja vaativa, ja edellytän, että työt tehdään kunnolla eikä oikaista. Töiden tekemisen tavasta meille tuppaa isän kanssa välillä tulemaan riitaakin, vaikka muuten yhteistyö sujuu sopuisasti, Juho myöntää.
Miehet ovat toinen toisilleen tärkeänä henkisenä tukena.
– Kun Juholle alkaa kasautua liikaa paineita, minä olen se varaventtiili, Samuli naurahtaa.
Tilan töitä ja vastuualueita on jaettu Juhon ja Samulin kesken. Päivittäisessä työssä ovat mukana myös puolisot Siina ja Maija.
– Olemme sananmukaisesti perhetila. Meille on tärkeää olla mukana tilan kaikissa töissä, vaikka työllistämmekin ulkopuolisia, Juho toteaa.
Vuonna 2006 Simuloille tarjoutui tilaisuus vuokrata pitkällä sopimuksella naapurikunnasta perunanviljelyyn soveltuva 50 hehtaarin tila koneineen. Sen myötä siirryttiin isolle kasvu-uralle. Maatalousyhtymä Simula perustettiin vuonna 2007. Samoihin aikoihin vaihdettiin pankkia, mikä antoi mahdollisuuden ajatella isommin. Yrittäjät ovat hyvillään, että pankista on aina saatu tukea ja suunnitelmiin on uskottu.
Pian hyvää peltoa tarjoutui vuokrattavaksi lisää ja pinta-ala paisui. Pitkään tilalla selvittiin sesonkihuipuista sukulaisten ja tuttavien avun turvin.
– Työväkeä olisi ollut viisasta palkata jo aiemmin, jotta en olisi polttanut kynttilää molemmista päistä. Juho on tässä asiassa ollut minua järkevämpi, Samuli sanoo.
Kasvu on tuonut monenlaisia lieveilmiötä, eikä aina ole ollut helppoa. Pinta-alojen kasvu kasaa investointipaineita niin koneisiin kuin rakennuksiinkin.
Osaavat työntekijät ovat onnistumisen tärkein lenkki.
– Meillä on paljon pitkäaikaisia, luotettavia työntekijöitä, osa heistä on kuin perheenjäseniä. He ovat valmiita joustamaan kiireaikoina ja venyttämään päivää. Kaupan varastot ovat nykyisin kumipyörillä, joten tuottajien pitää vastata tilauksiin viipymättä, nuori isäntä sanoo kiitollisena.
Tilalla on vakituisia työntekijöitä 17, kasvukaudella määrä tuplaantuu. Työntekijät ovat tärkein resurssi, mutta myös iso menoerä, sillä vuosittaiset palkkakulut ovat miljoonan euron luokkaa.
– Kunnioitan Juhon järjestelmällisyyttä ja johtamistaitoa. Tämän kokoisen paletin pyörittäminen on todella vaativaa, isä-Samuli sanoo.
Juho on mukana päivittäin käytännön töissä ja vastaa työnjohdosta. Organisoitavaa riittää, sillä kiireaikoina pelloilla saattaa pörrätä 12 traktoria koneineen.
– Vaatii tarkkaa suunnittelua, että vehkeet ovat oikealla pellolla ja tehdään sitä, mitä milläkin hetkellä kuuluu.
Jo muutaman vuoden paperityöt on keskitetty toimistotyöntekijälle, jotta kaikki hakemukset, luvat ja ilmoitukset ovat ajan tasalla. Se tuo myös mielenrauhaa silloin, kun kohdalle osuu erilaisia viranomaistarkastuksia, joita saattaa olla vuosittain useita.
– Olen sen verran levoton, ettei minusta ei ole tietokoneen ääressä istujaksi. Kentällä olen paljon enemmän hyödyksi ja sitä paitsi tykkään käytännön töistä, Juho painottaa.
Simulassa peruna-alaa on 340 hehtaaria, josta 70 hehtaaria on varhaisperunaa. Viime vuonna pottuja nostettiin noin 12 miljoonaa kiloa.
Pelkästään siemenperunoita tarvitaan liki 1,5 miljoonaa kiloa.
– Meillä on oma siemenlisäys ja kunnostamme siemenen itse. Pitkälti luotamme perinteisiin, satovarmoihin perunalajikkeisiin.
Nykyisillä torjunta-aineilla kasvitaudit saadaan perunapelloilla pysymään hallinnassa.
Viljelyn suurin vitsaus ja hankaluus ovat yleistyvät kuivuuskaudet ja rajut hellejaksot.
Viime vuosina on investoitu merkittävästi kastelulaitteisiin. Kastelu on kuitenkin työlästä ja kallista, sillä suurten pumppujen pyörittäminen vie paljon polttoainetta.
– Pystymme kastelemaan ja torjumaan hallaa 70 hehtaarin alalta. Piinaavina kuivuuskausina keinokastelun avulla kasvi pysyy hengissä, mutta tänä vuonna kastelulla on saatu sadonlisääkin, Juho kertoo.
Yhtymästä tehtiin osakeyhtiö kymmenen vuotta sitten, ja sen jälkeen on investoitu kovalla tahdilla.
Vuonna 2015 rakennettiin 65 000 kanan virikehäkkikanala ja 32 000 paikan poikaskasvattamo. Kun kauppaketjut ilmoittivat luopuvansa virikehäkkikananmunien myynnistä, oli kanala muutettava lattiakanalaksi. Muutostyö maksoi 1,5 miljoonaa euroa.
– Onneksi rakennuksella oli korkeutta niin paljon, että saimme tehtyä kaksikerroksisen ja neliosastoisen kerroslattiakanalan, Samuli sanoo.
Pinta-alan kasvu on edellyttänyt toistuvia koneinvestointeja. Kaikki perunannostokoneet ovat Grimmejä ja traktorit John Deerejä, jotta käyttö ja huolto olisi helpompaa.
– Jatkuvista investoinneista huolimatta huoltokustannukset ovat vuosittain turhan suuret, Juho sanoo.
Vauhtia on riittänyt, mutta aina ei ole mennyt hyvin. Vuosi 2021 jää kirjoihin yhtenä raskaimpana. Heti vuoden alussa yhdestä lattiakanalasta löytyi omavalvonnassa salmonellaa.
– Kanat lopetettiin ja päätimme tehdä alle kolmessa kuukaudessa kanalaan täysremontin ja uusia laitteistot.
Seuraava isku osui poikaskasvattamoon. Muissa poikaskasvattamoissa oli huomattu, että virheellisen täysrehun vuoksi kanat eivät kehity normaalisti. Siksi Simulassakin kasvamassa ollut poikaserä sai tappotuomion.
Vastoinkäymiset vain jatkuivat. Vuosi oli viljelyllisesti heikko, varhaisperunan hinta oli huono ja kuivuuden vuoksi satotasot jäivät poikkeuksellisen pieniksi.
– Silloin elimme synkkiä aikoja. Onneksi seuraava satovuosi oli parempi ja selvisimme kuiville, miehet huokaavat.
Investoinneissa vedetään hieman henkeä, sillä nyt tila on hyvässä iskussa. Nykyinen konekanta mahdollistaa viljelyalan isonkin kasvattamisen.
– Ennen kaikkea keskitymme satotasojen hiomiseen ja tekemään kaikki entistä paremmin, Juho Simula kertoo.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
Tunnustus: kirjoittaessani olen ylittänyt deadlinen kolmella päivällä, toimituksen ystävällinen kehotus laittoi vauhtia. Anteeksi! Olen menneen kesän humputellut harrastukseni savikiekkoammunnan parissa harjoitellen ja kilpaillen. Takaraivossa on jo pitempään nakertanut autotalli-varastorakennuksemme rapistunut maalaus. Maalausuran aika koitti, kun kilpailukausi syyskuun alussa päättyi kahteen voittotulokseen, joista toinen oli kansallisen skeetin SM. Naiset pystyvät tunnetusti hanskaamaan yhtäaikaisesti useita asioita. Itse
