Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Närpiössä toimiva Caraway Finland Oy on viljelyttänyt, pakannut ja jalostanut kuminaa jo yli kaksi vuosikymmentä. Kuminan rinnalle on tulossa yhä vahvemmin maustekasvina tunnettu korianteri.
– Olemme investoineet merkittävästi parin viime vuoden aikana tuotantokoneisiin ja -järjestelmiin. Lisäksi olemme panostaneet uusiutuvaan energiaan rakentamalla 650 kilowattipiikin aurinkosähköjärjestelmän, Carawayn toimitusjohtaja Mark Engelholm kertoo.
Engelholmin perheomisteinen yritys on kehittynyt kuminan ympärille keskittymällä ensin kokonaisiin siemeniin, sittemmin myös jalostukseen.
Carawayllä oli käytössään aiemmin kaksi tislausreaktoria, nyt avuksi saatiin kolmas laite. Engelholm kuvailee uuden rektifiointilaitteen muistuttavan tekniikaltaan öljynjalostamojen prosessia, jossa tislaamalla erotellaan erilaisia jakeita.
– Prosessin eri vaiheista saadaan siis erilaisia lopputuotteita, hän kuvaa.
Noin 1,5 miljoonaa euroa maksaneen tislaus- ja rektifiointilaitteen ansiosta kuminasta ja korianterista voidaan jalostaa useita, aiempaakin tasalaatuisempia tuotteita. Lisäksi voidaan hyödyntää eri raaka-aine-erät entistäkin tarkemmin.
– Kuminan ja korianterin todellinen arvotuote on eteerinen öljy, jota siemenet sisältävät vain pikkiriikkisen, kuminalla 2–3 ja korianterilla 0,5–1,5 prosenttia. Vaikka sitä nimitetään öljyksi, rasvan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, viljelyneuvonnasta ja markkinoinnista Carawayllä vastaava Matias Rönnqvist selittää.
Eteerisillä öljyillä on mitä moninaisempia käyttötarkoituksia. Niitä käytetään esimerkiksi parfyymeissä, makuparanteena leivonnassa, lääketeollisuudessa ja kasvinsuojeluaineissa.
– Kuminan eteerinen öljy koostuu pääosin kahdesta molekyylistä, limoneenista ja karvonista. Jälkimmäistä käytetään muun muassa kasvinsuojeluaineissa, Rönnqvist lisää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennusluvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilukeskuksen ääreltä ja
Biokaasulaitoksen toimintaa voidaan ennustaa ja optimoida, kunhan tietoa on tarjolla tarpeeksi. Optimoinnista hyötyvät eniten laitokset, joiden raaka-aineina käytetään muutakin kuin lantaa ja nurmea.
Maatilamatkailu on tiloilla 6. yleisin liitännäiselinkeino. Aholan Vierastalossa Kouvolassa matkailupalveluja on rakennettu kodinomaisen ja maaseutumaisen kokemuksen pohjalta. Oma työ ja harkittu eteneminen riskit halliten on kantava voima myös maatilan muussa yritystoiminnassa.
