Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Närpiössä toimiva Caraway Finland Oy on viljelyttänyt, pakannut ja jalostanut kuminaa jo yli kaksi vuosikymmentä. Kuminan rinnalle on tulossa yhä vahvemmin maustekasvina tunnettu korianteri.
– Olemme investoineet merkittävästi parin viime vuoden aikana tuotantokoneisiin ja -järjestelmiin. Lisäksi olemme panostaneet uusiutuvaan energiaan rakentamalla 650 kilowattipiikin aurinkosähköjärjestelmän, Carawayn toimitusjohtaja Mark Engelholm kertoo.
Engelholmin perheomisteinen yritys on kehittynyt kuminan ympärille keskittymällä ensin kokonaisiin siemeniin, sittemmin myös jalostukseen.
Carawayllä oli käytössään aiemmin kaksi tislausreaktoria, nyt avuksi saatiin kolmas laite. Engelholm kuvailee uuden rektifiointilaitteen muistuttavan tekniikaltaan öljynjalostamojen prosessia, jossa tislaamalla erotellaan erilaisia jakeita.
– Prosessin eri vaiheista saadaan siis erilaisia lopputuotteita, hän kuvaa.
Noin 1,5 miljoonaa euroa maksaneen tislaus- ja rektifiointilaitteen ansiosta kuminasta ja korianterista voidaan jalostaa useita, aiempaakin tasalaatuisempia tuotteita. Lisäksi voidaan hyödyntää eri raaka-aine-erät entistäkin tarkemmin.
– Kuminan ja korianterin todellinen arvotuote on eteerinen öljy, jota siemenet sisältävät vain pikkiriikkisen, kuminalla 2–3 ja korianterilla 0,5–1,5 prosenttia. Vaikka sitä nimitetään öljyksi, rasvan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, viljelyneuvonnasta ja markkinoinnista Carawayllä vastaava Matias Rönnqvist selittää.
Eteerisillä öljyillä on mitä moninaisempia käyttötarkoituksia. Niitä käytetään esimerkiksi parfyymeissä, makuparanteena leivonnassa, lääketeollisuudessa ja kasvinsuojeluaineissa.
– Kuminan eteerinen öljy koostuu pääosin kahdesta molekyylistä, limoneenista ja karvonista. Jälkimmäistä käytetään muun muassa kasvinsuojeluaineissa, Rönnqvist lisää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
