Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Kaurapellolla seisova Elovena-kyltti kertoo, että tällä tilalla ollaan Elovena-brändin alkulähteellä. Elintarvikekauran viljely onkin yksi Ylöjärven Viljakkalassa sijaitsevan Koivuniemen tilan päätuotteista.
– Vain noin 14 prosenttia Suomessa tuotettavasta kaurasta on elintarvikekelpoista. Voin siis sanoa kuuluvani erikoiskasvinviljelijöihin, Koivuniemen tilan isäntä Ville Koivuniemi sanoo.
Elovena-kauraa tilalla tuotetaan jo toisessa polvessa.
– Isäni toimi Raision sopimusviljelijänä, ja minä jatkan samalla tiellä. Olen kokenut Raision reiluksi sopimuskumppaniksi, jonka kanssa yhteistyö toimii. Lisäksi yhtiö kuuntelee ja huomioi viljelijöiden mielipiteitä.
Ostaja asettaa kauran laatuvaatimukset muun muassa jyväkoosta ja hehtolitrapainosta. Viljelijä puolestaan valitsee lajikkeet ja viljelymenetelmät parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Koivuniemen isäntä korostaa, että omilla pelloilla parhaiten menestyvä kauralajike löytyy vain kokeilemalla. Satoisia, suurijyväisiä lajikkeita on tarjolla useita, ja uusia tulee koko ajan. Kaikista mainostetuista vahvuuksista huolimatta käytännön viljelyssä voi ilmetä varjopuolia.
– Esimerkiksi uusien lajikkeiden joukossa oleva Scotty on erittäin satoisa, mutta heikkokortisena ja pitkäksi venyvänä se on todella lakoherkkä. Viime vuonna se lakoontui minulla varmaan 80-prosenttisesti.
Myllylaatuisen kauran kasvuaika on rehukauraa pidempi, jolloin puintiaikakin on myöhäisempi. Laaturiskit kasvavat tämän vuoksi entisestään.
– Harmonyn ohella nyt aivan uutena lajikkeena on kasvamassa Jacky-kauraa, jonka korsi tuntuu selvästi tukevammalta kuin Scotty-lajikkeella. Odotankin siitä hyvää satoa, Koivuniemi toteaa.
Terve ja elinvoimainen siemen antaa hyvän alun kasvulle. Koivuniemi ostaa sertifioitua lajiketta siemenlisäykseen, jotta pääsee pienessä mittakaavassa havainnoimaan uuden lajikkeen ominaisuuksia ja kasvua. Seuraavana keväänä hän kunnostaa ja peittaa siemenet itse.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
