Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Kaurapellolla seisova Elovena-kyltti kertoo, että tällä tilalla ollaan Elovena-brändin alkulähteellä. Elintarvikekauran viljely onkin yksi Ylöjärven Viljakkalassa sijaitsevan Koivuniemen tilan päätuotteista.
– Vain noin 14 prosenttia Suomessa tuotettavasta kaurasta on elintarvikekelpoista. Voin siis sanoa kuuluvani erikoiskasvinviljelijöihin, Koivuniemen tilan isäntä Ville Koivuniemi sanoo.
Elovena-kauraa tilalla tuotetaan jo toisessa polvessa.
– Isäni toimi Raision sopimusviljelijänä, ja minä jatkan samalla tiellä. Olen kokenut Raision reiluksi sopimuskumppaniksi, jonka kanssa yhteistyö toimii. Lisäksi yhtiö kuuntelee ja huomioi viljelijöiden mielipiteitä.
Ostaja asettaa kauran laatuvaatimukset muun muassa jyväkoosta ja hehtolitrapainosta. Viljelijä puolestaan valitsee lajikkeet ja viljelymenetelmät parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Koivuniemen isäntä korostaa, että omilla pelloilla parhaiten menestyvä kauralajike löytyy vain kokeilemalla. Satoisia, suurijyväisiä lajikkeita on tarjolla useita, ja uusia tulee koko ajan. Kaikista mainostetuista vahvuuksista huolimatta käytännön viljelyssä voi ilmetä varjopuolia.
– Esimerkiksi uusien lajikkeiden joukossa oleva Scotty on erittäin satoisa, mutta heikkokortisena ja pitkäksi venyvänä se on todella lakoherkkä. Viime vuonna se lakoontui minulla varmaan 80-prosenttisesti.
Myllylaatuisen kauran kasvuaika on rehukauraa pidempi, jolloin puintiaikakin on myöhäisempi. Laaturiskit kasvavat tämän vuoksi entisestään.
– Harmonyn ohella nyt aivan uutena lajikkeena on kasvamassa Jacky-kauraa, jonka korsi tuntuu selvästi tukevammalta kuin Scotty-lajikkeella. Odotankin siitä hyvää satoa, Koivuniemi toteaa.
Terve ja elinvoimainen siemen antaa hyvän alun kasvulle. Koivuniemi ostaa sertifioitua lajiketta siemenlisäykseen, jotta pääsee pienessä mittakaavassa havainnoimaan uuden lajikkeen ominaisuuksia ja kasvua. Seuraavana keväänä hän kunnostaa ja peittaa siemenet itse.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
