Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Kauran teollinen käyttö Suomessa on viidessä vuodessa yli kolminkertaistunut. Viime vuonna kauratuotteiden vienti kasvoi peräti 19 prosenttia. Merkittäviä vientimaita ovat Saksa, Italia, Espanja, Puola ja Hollanti, EU:n ulkopuolella Japani, Kiina ja Etelä-Korea.
Kaura on viljoistamme ainut, jota viedään merkittävässä määrin ulkomaille. Muualla Euroopassa kauraa viljellään vielä suuremmaksi osaksi rehuksi, joskin elintarvikekäyttö lisääntyy myös muualla Euroopassa.
– Suomi on hyvällä uralla kaurajalosteiden viejänä, viljelijäyhteistyöstä vastaava hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta kertoo.
Satavuotias Elovena-tuotemerkki on kaikille tuttu. Elovena-tuoteperheeseen kuuluu kaurahiutaleiden lisäksi lukuisia aamupala- ja välipalatuotteita, joita viedään kasvavassa määrin myös muualle Eurooppaan. Pääpaino on kuitenkin hiutaleiden ja jauhojen viennissä teollisuuden raaka-aineeksi.
Suomalaiset ovat kaurapuuronsyöjäkansaa. Viime vuosina kaurapuuro on kuidun ja hyvien rasvojen vuoksi saanut tukevamman lautaspaikan terveystietoisten lautasilla eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Raisio on profiloitunut terveelliseen, sydänystävälliseen ruokaan.
– Markkinoilla on paljon hyviä tuotteita ja lisää on tulossa. Uusia kaurainnovaatioita ja painonhallintaratkaisuja on parhaillaan työn alla. Ylipäätään yhtiöllä on kova halu löytää uusia tuotteita, jotka edistävät terveellisempiä ruokatottumuksia. Liiketoimintaa pyritään kasvattamaan yritysostoin, Oravuo toteaa.
Raisio on hyvällä etumatkalla etenkin gluteenittomien kauratuotteiden osalta.
– Siinä olemme hyvin kilpailukykyisiä ja kysytty yhteistyökumppani Euroopassa, Oravuo toteaa.
Raisio Oyj:n kauranhankinta perustuu sopimustuotantoon.
– Suuri joukko sopimusviljelijöitä varmistaa laatukauran riittävän saatavuuden myös haastavissa markkinatilanteissa. Se on meille elinehto, Oravuo painottaa.
Tarjolla on useita erilaisia sopimusmalleja erilaisine kannustimineen ja laatulisineen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
