Nurmeton Etelä-Suomi näkyy punaisena kartoilla, joilla kuvataan peltojen kasvukuntoa.
Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala totesi Maan multavuuden hoito -seminaarissa Kokemäellä, että hänen 45 vuoden tutkijanuransa aikana koko ajan peltoja on hoidettu huonommin ja huonommin. Ymmärrys maaperästä on ollut huonoa.
”Onneksi nyt on uusi sukupolvi, joka on tarttunut asiaan.”
FAO:n eli Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön suurimpia huolia ovat ruokamullan kato ja vesipula. Niiden seurauksena lähes 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.
Meillä ei nälkää nähdä, mutta ruokamullan kato on tosiasia.
”Nurmeton Suomi näkyy jo multavuuskartoilla. Maitten kunto heikkenee. Rankka maaperän hyväksikäyttö näkyy sadoissakin. Mee too -kampanjan rinnalle pitäisi perustaa Soil too, pitää talkoot, ettei rankkaa maankäsittelyä jatkettaisi. Se ei ole pelkästään viljelijöiden asia”, Tiilikkala korostaa.
Hän pitää isona virheenä päätöksiä, joilla karja lähes hävitettiin Etelä-Suomesta. Samalla poistuivat nurmet viljelykierrosta.
”Nyt se näkyy. Vesi seisoo pelloilla tai toisena vuonna maa kuivuu. Tarvitaan systeemitason muutoksia, jotka eivät ole viljelijöistä lähtöisin, vaikka heillä on murheena korjata tilanne.”
Tiilikkala toteaa, että ruokamultaa on syöty nurmettomilla alueilla monokulttuuriviljelyssä. Mineraalimaista hiilen hävikki on 220 kiloa hehtaarilta vuodessa. Turvepelloilla luku on kaksikymmentäkertainen.
Siksi myöskään tilanteen palauttaminen ennalleen ei ole hokkuspokkustemppu.
Kari Tiilikkala pitää erikoisena, ettei maan multavuutta arvosteta rahassa. ”On aika vekkulia, että maata myydään ja vuokrataan pinta-alan mukaan mutta ei kunnon mukaan. Harva ostaa autoakaan, jos sen moottori on ruostunut.”
Hän penää tukien suuntaamista maan hoitoon. Sillä parannetaan tuotantovarmuutta ja ehkäistään ilmaston lämpenemistä.
Ilmastonmuutoskeskustelussa metsät ovat olleet keskeisiä. Aivan yhtä lailla täytyisi käynnistää keskustelu peltojen hiilivarannoista.
”Käytettäisiin päästövarantojen oston sijaan raha peltojen hiilivarantojen kasvattamiseen. Siitä on hyötyä ilmastonmuutoksessa, mutta myös pelloille, jotka huutavat hiiltä. Jos maaperä ei ole kunnossa, on turhaa panostaa esimerkiksi kasvinsuojeluun. Terve maa on ensimmäinen asia”, Tiilikkala toteaa.
Ilmastonmuutoksen dramaattiset vaikutukset meillä liittyvät talveen. Jatkuvaa vesipesua pellot eivät kestä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä. Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
