Nurmeton Etelä-Suomi näkyy punaisena kartoilla, joilla kuvataan peltojen kasvukuntoa.
Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala totesi Maan multavuuden hoito -seminaarissa Kokemäellä, että hänen 45 vuoden tutkijanuransa aikana koko ajan peltoja on hoidettu huonommin ja huonommin. Ymmärrys maaperästä on ollut huonoa.
”Onneksi nyt on uusi sukupolvi, joka on tarttunut asiaan.”
FAO:n eli Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön suurimpia huolia ovat ruokamullan kato ja vesipula. Niiden seurauksena lähes 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.
Meillä ei nälkää nähdä, mutta ruokamullan kato on tosiasia.
”Nurmeton Suomi näkyy jo multavuuskartoilla. Maitten kunto heikkenee. Rankka maaperän hyväksikäyttö näkyy sadoissakin. Mee too -kampanjan rinnalle pitäisi perustaa Soil too, pitää talkoot, ettei rankkaa maankäsittelyä jatkettaisi. Se ei ole pelkästään viljelijöiden asia”, Tiilikkala korostaa.
Hän pitää isona virheenä päätöksiä, joilla karja lähes hävitettiin Etelä-Suomesta. Samalla poistuivat nurmet viljelykierrosta.
”Nyt se näkyy. Vesi seisoo pelloilla tai toisena vuonna maa kuivuu. Tarvitaan systeemitason muutoksia, jotka eivät ole viljelijöistä lähtöisin, vaikka heillä on murheena korjata tilanne.”
Tiilikkala toteaa, että ruokamultaa on syöty nurmettomilla alueilla monokulttuuriviljelyssä. Mineraalimaista hiilen hävikki on 220 kiloa hehtaarilta vuodessa. Turvepelloilla luku on kaksikymmentäkertainen.
Siksi myöskään tilanteen palauttaminen ennalleen ei ole hokkuspokkustemppu.
Kari Tiilikkala pitää erikoisena, ettei maan multavuutta arvosteta rahassa. ”On aika vekkulia, että maata myydään ja vuokrataan pinta-alan mukaan mutta ei kunnon mukaan. Harva ostaa autoakaan, jos sen moottori on ruostunut.”
Hän penää tukien suuntaamista maan hoitoon. Sillä parannetaan tuotantovarmuutta ja ehkäistään ilmaston lämpenemistä.
Ilmastonmuutoskeskustelussa metsät ovat olleet keskeisiä. Aivan yhtä lailla täytyisi käynnistää keskustelu peltojen hiilivarannoista.
”Käytettäisiin päästövarantojen oston sijaan raha peltojen hiilivarantojen kasvattamiseen. Siitä on hyötyä ilmastonmuutoksessa, mutta myös pelloille, jotka huutavat hiiltä. Jos maaperä ei ole kunnossa, on turhaa panostaa esimerkiksi kasvinsuojeluun. Terve maa on ensimmäinen asia”, Tiilikkala toteaa.
Ilmastonmuutoksen dramaattiset vaikutukset meillä liittyvät talveen. Jatkuvaa vesipesua pellot eivät kestä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
