Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Suomalaiset maatilat ovat nykyään monien muutosten kourissa, mikä voidaan nähdä konkreettisemmin laajana rakennemuutoksena. Maatilayritykset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa, saattavat lähtökohdiltaan olla hyvin erilaisessa kehityksen vaiheessa. Omistajanvaihdos ja sitä kautta yritystoiminnan kehittäminen ovat maatilayrityksille tärkeitä teemoja, jotka vaativat pitkän aikavälin suunnittelua, oikeita päätöksiä ja useiden yhtäaikaisten tekijöiden huomioon ottamista.
Tunnusomaista maatilayrityksille on usein se, että jokainen yrittäjäsukupolvi pyrkii kehittämään yritystä omien kykyjensä ja tahtotilansa mukaisesti, kunkin aikakauden resurssit huomioiden. Yrittäjät miettivät usein, miltä heidän maatilansa näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Tämä vaatii ennakoivaa pohdintaa ja suunnitelmallisuutta, jotta voidaan selvittää, millaista tulevaisuutta kohti maatilaa halutaan kehittää.
Strategiset, tulevaisuuteen suuntautuvat liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset laskelmat auttavat varmistamaan yrityksen menestyksen myös tulevaisuudessa.
Maatilayrityksen elinkaari jakautuu selkeästi yritystoiminnan alkuun, keskikohtaan ja loppusuoraan.
Yritystoiminnan alkuvaiheessa ja vastuun siirtyessä uusille omistajille, vastaanotetaan yrityksen sen hetkinen nykytilanne, josta yritystä lähdetään kehittämään liiketaloudellisesti. Toisinaan se tarkoittaa investointeja tuotantoon tai rakennekehitykseen. Tarkoituksena on pääsääntöisesti lisätä yrityksen tulevaa liikevaihtoa ja sitä kautta kannattavuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Metsät eivät ole Tervaselän tilalla vain omaisuuserä, vaan metsänhoitoon nivoutuu vankkoja perinteitä ja pitkä sukupolvien ketju. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, mutta sijaa on myös omaehtoiselle suojelulle.
Periaatteessa oikea pellon vuokra on se euromäärä, jonka vuokranantaja ja vuokralainen hyväksyvät eli se, jolla kauppa syntyy. Mutta joskus sovittu hintakin on väärä. Seuraavassa ei tarkastella niitä poikkeustapauksia, joissa etsitään erityisiä hienohietapeltoja etelärinteessä kastelumahdollisuuksilla puutarhakasvien viljelyyn, ne kun ovat oma maailmansa. Eikä myöskään niitä tilanteita, joissa tietoisesti ollaan valmiita maksamaan selvää ylivuokraa, jotta päästään tutuiksi
Uudet kauralajikkeet ovat satoisia, isojyväisiä ja lujakortisia. Myös kuivuuden kestävyys on parantunut selvästi, sanoo kasvinjalostaja Hanna Haikka.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
