Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Suomalaiset maatilat ovat nykyään monien muutosten kourissa, mikä voidaan nähdä konkreettisemmin laajana rakennemuutoksena. Maatilayritykset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa, saattavat lähtökohdiltaan olla hyvin erilaisessa kehityksen vaiheessa. Omistajanvaihdos ja sitä kautta yritystoiminnan kehittäminen ovat maatilayrityksille tärkeitä teemoja, jotka vaativat pitkän aikavälin suunnittelua, oikeita päätöksiä ja useiden yhtäaikaisten tekijöiden huomioon ottamista.
Tunnusomaista maatilayrityksille on usein se, että jokainen yrittäjäsukupolvi pyrkii kehittämään yritystä omien kykyjensä ja tahtotilansa mukaisesti, kunkin aikakauden resurssit huomioiden. Yrittäjät miettivät usein, miltä heidän maatilansa näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Tämä vaatii ennakoivaa pohdintaa ja suunnitelmallisuutta, jotta voidaan selvittää, millaista tulevaisuutta kohti maatilaa halutaan kehittää.
Strategiset, tulevaisuuteen suuntautuvat liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset laskelmat auttavat varmistamaan yrityksen menestyksen myös tulevaisuudessa.
Maatilayrityksen elinkaari jakautuu selkeästi yritystoiminnan alkuun, keskikohtaan ja loppusuoraan.
Yritystoiminnan alkuvaiheessa ja vastuun siirtyessä uusille omistajille, vastaanotetaan yrityksen sen hetkinen nykytilanne, josta yritystä lähdetään kehittämään liiketaloudellisesti. Toisinaan se tarkoittaa investointeja tuotantoon tai rakennekehitykseen. Tarkoituksena on pääsääntöisesti lisätä yrityksen tulevaa liikevaihtoa ja sitä kautta kannattavuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
