Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Suomalaiset maatilat ovat nykyään monien muutosten kourissa, mikä voidaan nähdä konkreettisemmin laajana rakennemuutoksena. Maatilayritykset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa, saattavat lähtökohdiltaan olla hyvin erilaisessa kehityksen vaiheessa. Omistajanvaihdos ja sitä kautta yritystoiminnan kehittäminen ovat maatilayrityksille tärkeitä teemoja, jotka vaativat pitkän aikavälin suunnittelua, oikeita päätöksiä ja useiden yhtäaikaisten tekijöiden huomioon ottamista.
Tunnusomaista maatilayrityksille on usein se, että jokainen yrittäjäsukupolvi pyrkii kehittämään yritystä omien kykyjensä ja tahtotilansa mukaisesti, kunkin aikakauden resurssit huomioiden. Yrittäjät miettivät usein, miltä heidän maatilansa näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Tämä vaatii ennakoivaa pohdintaa ja suunnitelmallisuutta, jotta voidaan selvittää, millaista tulevaisuutta kohti maatilaa halutaan kehittää.
Strategiset, tulevaisuuteen suuntautuvat liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset laskelmat auttavat varmistamaan yrityksen menestyksen myös tulevaisuudessa.
Maatilayrityksen elinkaari jakautuu selkeästi yritystoiminnan alkuun, keskikohtaan ja loppusuoraan.
Yritystoiminnan alkuvaiheessa ja vastuun siirtyessä uusille omistajille, vastaanotetaan yrityksen sen hetkinen nykytilanne, josta yritystä lähdetään kehittämään liiketaloudellisesti. Toisinaan se tarkoittaa investointeja tuotantoon tai rakennekehitykseen. Tarkoituksena on pääsääntöisesti lisätä yrityksen tulevaa liikevaihtoa ja sitä kautta kannattavuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
