Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Suomalaiset maatilat ovat nykyään monien muutosten kourissa, mikä voidaan nähdä konkreettisemmin laajana rakennemuutoksena. Maatilayritykset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa, saattavat lähtökohdiltaan olla hyvin erilaisessa kehityksen vaiheessa. Omistajanvaihdos ja sitä kautta yritystoiminnan kehittäminen ovat maatilayrityksille tärkeitä teemoja, jotka vaativat pitkän aikavälin suunnittelua, oikeita päätöksiä ja useiden yhtäaikaisten tekijöiden huomioon ottamista.
Tunnusomaista maatilayrityksille on usein se, että jokainen yrittäjäsukupolvi pyrkii kehittämään yritystä omien kykyjensä ja tahtotilansa mukaisesti, kunkin aikakauden resurssit huomioiden. Yrittäjät miettivät usein, miltä heidän maatilansa näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Tämä vaatii ennakoivaa pohdintaa ja suunnitelmallisuutta, jotta voidaan selvittää, millaista tulevaisuutta kohti maatilaa halutaan kehittää.
Strategiset, tulevaisuuteen suuntautuvat liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset laskelmat auttavat varmistamaan yrityksen menestyksen myös tulevaisuudessa.
Maatilayrityksen elinkaari jakautuu selkeästi yritystoiminnan alkuun, keskikohtaan ja loppusuoraan.
Yritystoiminnan alkuvaiheessa ja vastuun siirtyessä uusille omistajille, vastaanotetaan yrityksen sen hetkinen nykytilanne, josta yritystä lähdetään kehittämään liiketaloudellisesti. Toisinaan se tarkoittaa investointeja tuotantoon tai rakennekehitykseen. Tarkoituksena on pääsääntöisesti lisätä yrityksen tulevaa liikevaihtoa ja sitä kautta kannattavuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
