Siirry sisältöön

Metsätalouden tukien tarkoituksena on kannustaa yksityisiä metsänomistajia huolehtimaan metsistään ja tekemään hoitotoimet ajallaan. Kokonaistavoitteena on lisätä metsien kasvua sekä turvata ja lisätä metsien biologista monimuotoisuutta sekä parantaa metsätalouden vesiensuojelua ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

– Pääsisältö on sama kuin kemerassakin, mutta nyt huomioidaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin kestävyys- ja ilmastoasiat. Tukitasot eivät merkittävästi muutu, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta tiivistää.

Metkan yksi keskeinen tavoite on innostaa oikea-aikaisiin taimikonhoitotöihin, joilla luodaan pohja laadukkaan ensiharvennusmetsän kasvuun.

– Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen byrokratiaa on kevennetty, sillä ennakkohakemusta ennen töiden aloittamista ei tarvitse tehdä, toteutusilmoitus riittää. Minimiala on yksi hehtaari, mutta yksittäiselle kuviolle ei ole määritelty minimikokoa. Näin tukea voi saada myös jatkuvan kasvatuksen pienaukkojen hoitamiseen, Nikkola selvittää.

Uutta on myös se, että nuoren metsän hoidossa siirrytään keskiläpimittavaatimuksesta jäävän puuston pituusrajaan, joka on havupuilla 12 ja lehtipuilla 15 metriä. Pienpuuta kerättäessä pitää huomata jättää metsään kuolleet pysty- ja maapuut. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuissa tähdennetään riittävän lehtipuiden määrän jättämistä sekametsäisyyden lisää­miseksi.

Metkan myötä taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen määrä hieman muuttuu, tuki on jatkossa 200 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki nousee 300 euroon hehtaarilta.

Taimikon ja nuoren metsän hoitokohteelle voi saada uudestaan tukea, jos ­edellisen tuen maksusta on kulunut vähintään viisi vuotta. Aikaraja koskee myös kemera-aikana saatuja tukia.

Nuoren metsän hoito helposti viivästyy, tietää uusikaupunkilainen metsuri Antton Vuorela Pölkkymiehestä.

Suometsiin uudistuksia

Metka-järjestelmässä otetaan aiempaa painokkaammin huomioon luonto ja ilmasto. Tämä korostuu suometsien hoidon tuessa, johon uudistus toi merkittävimmät muutokset.

– Suometsien hoidossa pyritään hyödyntämään kaikki se tieto ja osaaminen, jota tähän asti on kertynyt. Vedenpinnan korkeus on suometsissä avaintekijä, sillä se vaikuttaa sekä puuston kasvuun, vesistö­kuormitukseen että maaperän päästöihin. Pohjavesitaso on riittävä, jos se kasvu­kauden aikana on noin 30 senttiä maanpinnan alapuolella. Jos se painuu paljon tätä alemmaksi, turve kuivuu ja hajoaa, jolloin hiilidioksidia pääsee vapautumaan, Nikkola perustelee.

Vesitaloutta pyritään suometsissä hallitsemaan peitteisellä kasvatuksella ja lannoittamisella.

Itse suometsien käsittely ei kuitenkaan merkittävästi muutu.

– Ojia voidaan perata, jos se metsän kasvun ja vesitalouden kannalta on välttämätöntä, Nikkola sanoo.

Ojien kunnostustöihin ei enää myönnetä tukea. Maanomistajat voivat kuitenkin saada tukea suometsien hoitosuunnitel­mien laatimiseen, erilaisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin ja piennarteiden tekemiseen. Suometsän suunnitelman pitää olla kokonaisvaltainen ja ammattimaisesti tehty. Metsänomistajan itsensä laatima suunnitelma ei kelpaa.

Suunnittelun tuki on 60–80 prosenttia kustannuksista. Porrastuksella kannustetaan suurempiin suunnittelukokonaisuuksiin.

Vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksessa, kuten kosteikon rakentamisessa, Metka-­tuki voi olla jopa 100 prosenttia kustannuksista.

Taimikon ja nuoren metsän tukea lukuun ottamatta kaikissa muissa Metkan työlajeissa vaaditaan ennakkosuunnitelma. Työn voi aloittaa vasta kun Metsä­keskus on hyväksynyt hakemuksen.

Mars tiehommiin

Metsäteiden perusparannuksiin saa aiempaa korkeampaa tukea. Yksityistien perusparannukseen yhteishankkeena tai yhteismetsän toteuttamana saa tukea 70 prosenttia kustannuksista. Siltatöille voi lisäksi saada 15 prosenttiyksikön lisätuen. Tukitaso on sama kaikkialla Suomessa. Sen sijaan uuden metsätien tekemisen tuki on porrastettu. Yhdelle maanomistajalle maksettavan yksityistien perusparannuksen tuki on 6 000 euroa kilometriltä.

– Nykyistä parempi valtion tuki ei oikein voi olla, kun huomioidaan verovähennysoikeus lopuille kuluille. Nyt jos koskaan kannattaa ryhtyä suunnittelemaan tieprojekteja, jotta korjausvelka saadaan kurottua umpeen, Nikkola kehottaa.

Kantavat ja kunnossa olevat metsätiet turvaavat puuhuollon ja parantavat myös metsänomistajille maksettavaa kanto­hintaa.

Nuoren metsän hoidolla luodaan perusta laadukkaalle ensiharvennusmetsälle.

Kulotusta ja lannoitusta

Kulotus on uusi tuettava työlaji, jota voi saada vähintään kahden hehtaarin suuruiselle uudistusalalle, jossa on tietty määrä poltettavia säästöpuita. 1 500–2 000 euron tuki on hehtaariperusteinen, lisäksi jätettävistä säästöpuista maksetaan korvaus.

Metka kannustaa myös terveyslannoittamaan. Tukea voi saada suometsien tuhkalannoitukseen sekä metsiin, joiden maaperässä esiintyy boorin puutosta. Tuki on kiinteä ja pinta-alaperusteinen, turvemaiden tuhkalannoituksessa 270 ja boorilannoituksessa 155 euroa hehtaarilta. Kannusteen tarkoituksena on parantaa metsän ravinnetasapainoa ja lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa.

Ympäristö- ja luonnonhoitohankkeiden tuet säilyvät periaatteiltaan samanlaisina kuin aiemmin. Luonnonhoitokohteet voivat jatkossa olla myös maanomistajalähtöisiä, mikä mahdollistaa pienemmät, yhden maanomistajan täsmähankkeet. Yleisimmin luonnonhoitohankkeissa kunnostetaan lähteitä, ennallistetaan ojituksia ja hoidetaan lehtoja.