Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen taitteesta. 23 vuodessa metsä-hehtaarin hinta on yli kaksinkertaistunut.
Metsäpalstojen hinnat nousivat Suomessa varsin tasaista tahtia 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä, kertovat Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastot. Koko maan mediaanihinta kipusi verkkaisesti 1 500 euron tasosta 2 000 euroon hehtaarille.
Vuonna 2010 metsähehtaarin mediaanihinta oli noin 2 400 euroa/ha, ja nousu jatkui lähes koko 2010-luvun. Uusi kymmenluku toi jälleen mukanaan hintanousun. Tällä kertaa aika reippaanpuoleisen, kun mediaanihinta kipusi 2 876 eurosta vuonna 2020 viime vuoden 3 611 euroon.
Mediaani on pienimmästä suurimpaan järjestetyn lukujoukon keskimmäinen luku, ja Maanmittauslaitoksen hintatilastot koskevat yksinomaan metsämaata sisältäviä, rakentamattomia, yli kahden hehtaarin kiinteistökauppoja.
Vuotuisten kauppamäärien kehitys on ollut samankaltainen kuin hintojen kehitys. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana puhkaistiin harvoin 3 000 metsäkiinteistökaupan rajaa vuodessa. 2010-luvulla vuotuiset kauppamäärät kipusivat 3 000:sta lähelle 5 000 kauppaa vuodessa.
Vuonna 2021 tehtiin ennätysmäärä metsämaakauppoja Suomessa, 5 180. Viime vuonna metsät vaihtoivat omistajaa 4 141 kertaa.
Oheisessa kartassa on viime vuoden luvut maakunnittain. Kauppoja tehtiin lähes joka maakunnassa vähemmän kuin edellisvuonna. Lukuun ottamatta Keski-Suomea, jossa tehtiin 10 kauppaa enemmän kuin 2021. Vilkkaimmin metsämaa vaihtoi omistajaa Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Ahvenanmaalla.
Kallein metsähehtaari oli viime vuonna Uudellamaalla ja edullisin Lapissa. Kaupan kohteet olivat pienimpiä Ahvenanmaalla, jossa pinta-alojen keskiarvo oli 9,1 hehtaaria, ja suurimpia Lapissa, 57,3 ha.
Eniten metsähehtaarin hinta on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2022 Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, 2 000–3 000 euron tasosta yli 6 000 euroon. Pirkanmaallakin noustiin noin 2 000 eurosta 5 500 euroon.
Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä nousu on ollut maltillisempaa. Metsähehtaarin hinta on molemmissa noussut 5 000 euron tuntumaan Satakunnan reilun 2 000:n ja Kanta-Hämeen reilun 3 000 euron lähtötasosta.
Vähintään 2 000 euron hehtaarin mediaanihinta oli vuonna 2000 myös Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Ahvenanmaalla. Näissä maakunnissa mediaanihinta nousi 4 000–5 000 euroon vuonna 2022.
Rivakampaa nousua noin 1 500 euron lähtötasolta on nähty Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, joissa hehtaarihinnat nousivat noin 4 500 euroon. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lähtötaso oli suurin piirtein sama, mutta nousun kulmakerroin paljon pienempi, kun mediaanihinnat nousivat 3 000–3 500 euroon vuonna 2022.
Keski-Pohjanmaalla mediaani nousi noin 1 250 eurosta noin 2 500 euroon.
Matalimmat lähtötasot olivat Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa, joissa metsähehtaari maksoi selvästi alle 1 000 euroa vuonna 2000. Vuoteen 2022 tultaessa mediaani ylitti niukasti 2 000 euroa Pohjois-Pohjanmaalla ja ylsi noin 2 000 euroon Kainuussa. Matalin hehtaarihinnan lähtötaso oli Lapissa, vähän yli 500 euroa. Lapissakin hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet 1 300 euroon.
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
