Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen taitteesta. 23 vuodessa metsä-hehtaarin hinta on yli kaksinkertaistunut.
Metsäpalstojen hinnat nousivat Suomessa varsin tasaista tahtia 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä, kertovat Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastot. Koko maan mediaanihinta kipusi verkkaisesti 1 500 euron tasosta 2 000 euroon hehtaarille.
Vuonna 2010 metsähehtaarin mediaanihinta oli noin 2 400 euroa/ha, ja nousu jatkui lähes koko 2010-luvun. Uusi kymmenluku toi jälleen mukanaan hintanousun. Tällä kertaa aika reippaanpuoleisen, kun mediaanihinta kipusi 2 876 eurosta vuonna 2020 viime vuoden 3 611 euroon.
Mediaani on pienimmästä suurimpaan järjestetyn lukujoukon keskimmäinen luku, ja Maanmittauslaitoksen hintatilastot koskevat yksinomaan metsämaata sisältäviä, rakentamattomia, yli kahden hehtaarin kiinteistökauppoja.
Vuotuisten kauppamäärien kehitys on ollut samankaltainen kuin hintojen kehitys. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana puhkaistiin harvoin 3 000 metsäkiinteistökaupan rajaa vuodessa. 2010-luvulla vuotuiset kauppamäärät kipusivat 3 000:sta lähelle 5 000 kauppaa vuodessa.
Vuonna 2021 tehtiin ennätysmäärä metsämaakauppoja Suomessa, 5 180. Viime vuonna metsät vaihtoivat omistajaa 4 141 kertaa.
Oheisessa kartassa on viime vuoden luvut maakunnittain. Kauppoja tehtiin lähes joka maakunnassa vähemmän kuin edellisvuonna. Lukuun ottamatta Keski-Suomea, jossa tehtiin 10 kauppaa enemmän kuin 2021. Vilkkaimmin metsämaa vaihtoi omistajaa Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Ahvenanmaalla.
Kallein metsähehtaari oli viime vuonna Uudellamaalla ja edullisin Lapissa. Kaupan kohteet olivat pienimpiä Ahvenanmaalla, jossa pinta-alojen keskiarvo oli 9,1 hehtaaria, ja suurimpia Lapissa, 57,3 ha.
Eniten metsähehtaarin hinta on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2022 Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, 2 000–3 000 euron tasosta yli 6 000 euroon. Pirkanmaallakin noustiin noin 2 000 eurosta 5 500 euroon.
Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä nousu on ollut maltillisempaa. Metsähehtaarin hinta on molemmissa noussut 5 000 euron tuntumaan Satakunnan reilun 2 000:n ja Kanta-Hämeen reilun 3 000 euron lähtötasosta.
Vähintään 2 000 euron hehtaarin mediaanihinta oli vuonna 2000 myös Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Ahvenanmaalla. Näissä maakunnissa mediaanihinta nousi 4 000–5 000 euroon vuonna 2022.
Rivakampaa nousua noin 1 500 euron lähtötasolta on nähty Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, joissa hehtaarihinnat nousivat noin 4 500 euroon. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lähtötaso oli suurin piirtein sama, mutta nousun kulmakerroin paljon pienempi, kun mediaanihinnat nousivat 3 000–3 500 euroon vuonna 2022.
Keski-Pohjanmaalla mediaani nousi noin 1 250 eurosta noin 2 500 euroon.
Matalimmat lähtötasot olivat Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa, joissa metsähehtaari maksoi selvästi alle 1 000 euroa vuonna 2000. Vuoteen 2022 tultaessa mediaani ylitti niukasti 2 000 euroa Pohjois-Pohjanmaalla ja ylsi noin 2 000 euroon Kainuussa. Matalin hehtaarihinnan lähtötaso oli Lapissa, vähän yli 500 euroa. Lapissakin hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet 1 300 euroon.
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Pystykaupassa tukin katkonta on puun myyjälle usein taloudellinen riski. Ostajalla ei ole velvollisuutta katkoa tukkia siten, että tukkisaanto on mahdollisimman suuri.
Metsän vesitaloudesta huolehtiminen uudistusaloilla ja suometsissä on puuston kasvun kannalta keskeinen tekijä. Ojituksen tarpeellisuutta on tutkittu yhä liian vähän etenkin jatkuvapeitteisessä suometsätaloudessa.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
