Maatalousmaan kuivatus tulee ajankohtaiseksi, kun valtaojat kasvavat umpeen ja vedenpoisto heikentyy. Kevät- ja syystulvat panevat valtaojat kovalle koetukselle. Aikoinaan perustettu ojitusyhteisö on usein olemassa, mutta uinuvana. Varsinkin isot ojitushankkeet hyötyvät ojaisännöitsijästä.
Valtaojien toimimattomuus hyppää silmille, kun pellot lainehtivat vesimassojen alla keväällä ja syksyllä. Runsastuvien sateiden takia tulvimista saattaa esiintyä talvellakin.
– Ojat vesakoituvat ja niiden vedensiirtokyky heikkenee ajan saatossa. Tämä näkyy peltojen vesitaloudessa ja kasvustojen huonompana kasvuna, kertoo ojitushankkeista vastaavan perheyrityksen, Eteläniemi A & E Oy:n toimitusjohtaja Ari Eteläniemi Nivalasta.
Eteläniemen erityisalaa ovat tie- ja ojaisännöinti sekä metsäteiden rakentaminen. Yritys työllistää seitsemän kokopäiväistä työntekijää. Taustaltaan Ari Eteläniemi on maanviljelijä.
– Valtaojia kaivettiin, kun asutustiloja perustettiin suomaille sekä uusjakojen yhteydessä. Vaikka ojien kunto olisi kohtuullinen, ne vaativat ennen pitkää perkaamista.
Prosessina ojitushanketta voi verrata yksityistiehankkeeseen. Eteläniemen lähtökohtana on, että maanomistajat sitoutuvat hankkeeseen yksimielisesti ennen kuin hanketta lähdetään viemään eteenpäin.
Hän sanoo, että ojituksia tehdään paljon omarahoitteisina hankkeina, ja tähän on perusteltuja syitä. Peruskuivatushankkeisiin on saatavilla ely-keskuksen kautta 40 prosentin valtion tuki. Tuetuissa hankkeissa edellytetään kuitenkin laajoja ja raskaita suunnitelmia, jolloin projektien hintataso nousee erittäin merkittävästi. Tähän nähden tukitaso on koettu matalaksi.
– Kannattaa laskea, paljonko suunnittelusta säästyneellä rahalla saataisiin kaivettua uomaa auki, Eteläniemi neuvoo.
Jos ojitushankkeisiin haetaan tukea, silloin edellytetään, että vähintään 80 prosenttia maanomistajista sitoutuu hankkeeseen.
Ojituksen hehtaarikustannukset vaihtelevat muutamista sadoista noin 2 000 euroon.
– Ojittamalla saadaan edullista peltomaata, jos vaihtoehtona on ostaa peltoa, jossa on toimivat ojat valmiina, Eteläniemi vertaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
