Maatalousmaan kuivatus tulee ajankohtaiseksi, kun valtaojat kasvavat umpeen ja vedenpoisto heikentyy. Kevät- ja syystulvat panevat valtaojat kovalle koetukselle. Aikoinaan perustettu ojitusyhteisö on usein olemassa, mutta uinuvana. Varsinkin isot ojitushankkeet hyötyvät ojaisännöitsijästä.
Valtaojien toimimattomuus hyppää silmille, kun pellot lainehtivat vesimassojen alla keväällä ja syksyllä. Runsastuvien sateiden takia tulvimista saattaa esiintyä talvellakin.
– Ojat vesakoituvat ja niiden vedensiirtokyky heikkenee ajan saatossa. Tämä näkyy peltojen vesitaloudessa ja kasvustojen huonompana kasvuna, kertoo ojitushankkeista vastaavan perheyrityksen, Eteläniemi A & E Oy:n toimitusjohtaja Ari Eteläniemi Nivalasta.
Eteläniemen erityisalaa ovat tie- ja ojaisännöinti sekä metsäteiden rakentaminen. Yritys työllistää seitsemän kokopäiväistä työntekijää. Taustaltaan Ari Eteläniemi on maanviljelijä.
– Valtaojia kaivettiin, kun asutustiloja perustettiin suomaille sekä uusjakojen yhteydessä. Vaikka ojien kunto olisi kohtuullinen, ne vaativat ennen pitkää perkaamista.
Prosessina ojitushanketta voi verrata yksityistiehankkeeseen. Eteläniemen lähtökohtana on, että maanomistajat sitoutuvat hankkeeseen yksimielisesti ennen kuin hanketta lähdetään viemään eteenpäin.
Hän sanoo, että ojituksia tehdään paljon omarahoitteisina hankkeina, ja tähän on perusteltuja syitä. Peruskuivatushankkeisiin on saatavilla ely-keskuksen kautta 40 prosentin valtion tuki. Tuetuissa hankkeissa edellytetään kuitenkin laajoja ja raskaita suunnitelmia, jolloin projektien hintataso nousee erittäin merkittävästi. Tähän nähden tukitaso on koettu matalaksi.
– Kannattaa laskea, paljonko suunnittelusta säästyneellä rahalla saataisiin kaivettua uomaa auki, Eteläniemi neuvoo.
Jos ojitushankkeisiin haetaan tukea, silloin edellytetään, että vähintään 80 prosenttia maanomistajista sitoutuu hankkeeseen.
Ojituksen hehtaarikustannukset vaihtelevat muutamista sadoista noin 2 000 euroon.
– Ojittamalla saadaan edullista peltomaata, jos vaihtoehtona on ostaa peltoa, jossa on toimivat ojat valmiina, Eteläniemi vertaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
