Osakeyhtiö perustetaan yleensä verotussyistä. Näin tapahtui myös maitotilalla Hankasalmella.
Penttilän Maito -osakeyhtiön kahden robotin pihatossa on joulun alla rauha maassa. Seesteiseltä vaikuttaa myös yrittäjäparin elämä. Kaksi vuotta sitten perustettu osakeyhtiö on tuonut tarkkuutta talouden seurantaan. Osakeyhtiö jättää yrittäjille aikaisempaa paremman tuntipalkan.
– Pihattomme valmistui vuonna 2014. Ison investoinnin jälkeen oli paljon poistopohjaa, jolla saatiin tasattua vuotuista tulosta ja pidettyä henkilökohtainen verotus kohtuullisena. Kun poistopohja alkoi huveta ja verotus kiristyä, aloimme pohtia, millä konstilla saisimme optimoitua verotusta, yrittäjä Kari Hänninen, 58, kertoo.
Kari ja Päivi Hänninen, 56, ovat pyörittäneet maitotilaa vuodesta 1993. Molemmat ovat työskennelleet tilalla täysipäiväisesti ja tuotantoa on kasvatettu vähitellen. Liikevaihtoa ja tulosta on parantanut tarkan talousjohtamisen lisäksi hyvin kehittynyt maitotuotos. Viime vuonna 125 lehmän energiakorjattu keskituotos kipusi jo yli 12 000 kilon.
Yhtiöittämisen valmistelut alkoivat vuonna 2018. Asiantuntijoina mukana olivat yksityiset konsultit Martti Kolehmainen ja Hannu Vuoriniemi. Vuoriniemi jatkaa edelleen Penttilän Maito Oy:n talousneuvonantajana.
Yhtiöittämisen esiselvitys osoitti, että tilan kannattavuus ja suurehko nettovarallisuus puoltavat osakeyhtiöksi muuttamista. Yrittäjien yhteen lasketut palkkatulot olivat nousseet tuolloin yli sadantuhannen euron.
– Yhtiöittämisen paperityöt sujuivat melko helposti. Kaikki vanhat kauppakirjat koottiin yhteen, jotta pystyimme määrittämään osakeyhtiölle muodostuvan taseen, Kari kertoo.
Osakeyhtiölle siirtyivät kaikki pellot, rakennukset, eläimet ja koneet. Peltojen arvoksi katsottiin niiden hankintahinta. Muun omaisuuden arvo määräytyi poistamattomasta menojäännöksestä.
– Siirsimme yhtiöön myös noin sadan hehtaarin metsät, sillä nekin kasvattivat osakeyhtiön nettovarallisuutta. Metsissä ei ollut käyttämättömiä metsävähennyksiä, joten siirto oli järkevää, Kari perustelee.
Penttilän Maidossa, kuten monilla muillakin kotieläintiloilla, osuuskuntien osuuspääoma on myös merkittävä osa maatilan nettovarallisuutta.
Kun suunnitelma ja laskelmat oli tehty, hakivat yrittäjät maatilan toimintamuodon muutoksesta ennakkopäätökset Verohallinnolta, ELY-keskuksesta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta. Niistä ei ilmennyt mitään yhtiöittämistä jarruttavaa. Maatilan toimintamuodon muutos katsottiin varainsiirtoverovapaaksi toimeksi. Oikeus maatalouslomitukseenkin säilyi.
Päivi Hänninen opetteli osakeyhtiöltä vaadittavan kahdenkertaisen kirjanpidon Maatalousneuvos-ohjelmalla.
– Olin hoitanut kirjanpidon jo aikaisemmin eikä osakeyhtiön kirjanpitoon siirtyminen tuottanut ongelmia. Siirryimme samalla täysin sähköiseen kirjanpitoon, mikä paransi taloushallinnon ajantasaisuutta. Nyt voimme katsoa tuloslaskelman vaikka joka päivä. Tilinpäätöksen teossa käytämme apuna asiantuntijaa, Päivi kertoo.
Osakeyhtiömaatilan pitää osakeyhtiölain mukaan valita itselleen myös tilintarkastaja. Penttilän Maidon tilintarkastajana toimi BDO Oy.
– Keskustelut tilintarkastajan kanssa ovat antoisia. Pohdimme muun muassa osinkojen suuruutta ja niiden maksamisen järkevyyttä. Kun tilintarkastaja on hyväksynyt tilinpäätöksen, pääsee helpotuksen huokaus. Asiat on tehty silloin varmasti oikein, Kari kuvailee.
Hannu Vuoriniemi on selvittänyt yhtiöittämistä monilla maatiloilla. Läheskään kaikissa tapauksissa ei ole päädytty yhtiöittämiseen.
– Yhtiöittäminen sopii sellaisille tiloille, joiden toiminta on selvästi kannattavaa. Jos kannattavuus maatilalla on kunnossa, mutta nettovarallisuus pieni tai negatiivinen, menee koko maatalouden tulos ansiotuloverotuksen piiriin. Tällöin yhtiöittäminen on usein järkevää verotuksen näkökulmasta, Vuoriniemi selventää.
– Yhtiölle saadaan joissain tapauksissa toiminimimaatilaa suurempi tase, koska pellot arvostetaan osakeyhtiössä ostohintaan. Tämä on etenkin monelle kasvinviljelytilalle tärkeää. Taseen kasvattamisen vuoksi osakeyhtiöön on joskus järkevää liittää myös metsät.
Esimerkkinä nettovarallisuuden ja taseen kasvusta yhtiöitettäessä käy kasvinviljelytila, joka on ostanut viisi vuotta sitten 20 hehtaaria peltoa 10 000 euron hehtaarihintaan. Uudet pellot tuovat toiminimimaatilalle vain noin 10 000 euron lisäyksen nettovarallisuuteen. Osakeyhtiön nettovarallisuutta ne nostavat kuitenkin 200 000 eurolla. Osakeyhtiö pystyykin jakamaan tuloksestaan huomattavasti suuremman osan kevyemmin verotettuna osinkona.
Vuoriniemi selvittää yhtiöittämisprosessissa myös yrittäjien yksityistalouden menot. Jos rahaa kuluu paljon elämiseen, ei yhtiöittäminen tuo verohyötyjä, koska yksityistalouteen kuluva raha pitää nostaa tilikauden aikana palkkana. Verotuksen kannalta olisi optimaalista, jos maatalousyrittäjä nostaisi kuukausipalkkaa 1 500–2 000 euroa. Silloin ansiotulovero on samaa tasoa kuin osakeyhtiön vero.
Osakeyhtiön voitosta maksettava 20 prosentin yhteisövero antaa mahdollisuuden pankkilainojen nopeampaan takaisinmaksuun verrattuna tilanteeseen, jossa maatilan huonon nettovarallisuuden takia tuloksesta maksetaan ensin esimerkiksi 35 prosentin ansiotulovero ja vasta sen jälkeen lyhennetään lainoja.
Vuoriniemi antaa yhden nyrkkisäännön.
– Jos kahden yrittäjän maatilalla käteen jäävä tulo on noin 80 000–100 000 euroa tai enemmän ja nettovarallisuus on negatiivinen tai heikko, kannattaa yhtiöittämistä ainakin harkita. Myös pienemmillä tulotasoilla se voi olla ajankohtaista.
Osa-aikaviljelijöillä pelkistä palkkatöistä saattaa kertyä tuloja yli 50 000 euroa vuodessa. Näissäkin tapauksissa maatilan yhtiöittäminen kannattaisi ottaa selvityksen alle.
Verotus on kuitenkin vain yksi peruste yhtiöittämiselle.
– Yhtiöittämisellä saatetaan valmistautua esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen. Vakavaraisen yhtiön on myös helpompi saada rahoitusta, sillä osakeyhtiön kirjanpito on kahdenkertainen, mikä on rahoittajan näkökulmasta luotettavampaa kuin toiminimimaatiloilla.
Maatilan yhtiöittäminen ei käy sormia napsauttamalla. Koska liiketoiminta siirtyy kokonaisuudessaan osakeyhtiölle, kaiken tuotanto-omaisuuden arvo on selvitettävä. Esimerkiksi peltokauppojen kauppakirjat on etsittävä, jotta pelloille voidaan määrittää taseeseen oikea arvo. Irtaimen omaisuuden, samoin kuin tuotantorakennusten, arvo selviää melko helposti taseesta.
– Yhtiöittämiseen kannattaa varata vähintään vuosi, usein puolitoista, Vuoriniemi neuvoo.
Penttilän Maidon yhtiöittämistä Vuorenniemi pitää esimerkillisenä, sillä sitä suunniteltiin huolella ja yrittäjillä oli hyvää talousosaamista jo entuudestaan.
Yhtiöittämiseen löytyy monia kokeneita asiantuntijoita ja heitä kannattaa käyttää. Yhtä tärkeää on löytää tilitoimisto, joka ymmärtää maataloutta.
– Tilitoimiston pitää tuntea elinkeinoverolain lisäksi maatilatalouden tuloverolaki, sillä maatilaosakeyhtiön tilinpäätös ja veroilmoitus tehdään maksuperusteisesti, vaikka osakeyhtiön kirjanpito muuten hoidetaankin suoriteperusteisena.
Kokenut konsultti pitää perustamisvaiheessa tärkeänä osakeyhtiöön sijoitettavaa osakepääomaa, joka jaetaan sidottuun osakepääomaan ja vapaaseen pääomaan (SVOP). Osakepääoman suuruus määräytyy osakeyhtiön perustamisvaiheessa ja se sijoitetaan yhtiöön yleensä niin sanottuina apportteina eli kiinteänä omaisuutena.
– Sidottuun osakepääomaan ei kannata yleensä tehdä suuria sijoituksia, sillä osakkeisiin sidotun pääoman käyttö on rajoitettua. Sijoitukset kannattaakin tehdä pääosin omaan vapaaseen pääomaan, joka luetaan yhtiön nettovarallisuudeksi, Vuoriniemi opastaa.
– SVOP:ina tehtyjä kiinteän omaisuuden sijoituksia voi nostaa rahana yhtiöstä ulos ilman veroseuraamuksia kymmenen vuoden ajan, jos yhtiön taloudellinen asema sen sallii. Jos yhtiö tuottaa hyvin, voi palkan ja osinkojen sijaan yhtiöstä ottaa ulos vapaata omaa pääomaa. Yhtiö ei voi maksaa SVOP-sijoitukselle korkoa.
Penttilän Maidon tuotanto rullaa nykyisin yrittäjien ja kahden työntekijän voimin. Toinen työntekijä keskittyy navettatöihin ja toinen hoitaa konetöitä sekä urakointeja muille asiakkaille. Agrologeiksi opiskelevat perheen pojat ovat mukana tilan töissä kesällä ja muinakin loma-aikoina.
Yhtiöittämisen yhtenä pontimena oli jossain vaiheessa tapahtuva sukupolvenvaihdos. Perheen kolme tytärtä toimivat yrittäjinä ja ovat myös kiinnostuneita maataloudesta.
– Osakeyhtiössä on helpompi tehdä sukupolvenvaihdos myös useammalle jatkajalle, koska vain osakkeet vaihtavat omistajaa. Osakeyhtiö mahdollistaa myös sujuvan vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen, Kari perustelee.
Investointeja tilalla tehdään jatkuvasti. Niistä viimeisimmät ovat vanhan navetan muuttaminen hiehojen pihatoksi ja aurinkopaneeleiden asentaminen konehallin katolle ja seinään.
– Investointien lisäksi osakeyhtiömuoto helpottaa myös peltojen ostoa. Kevyemmän verotuksen ansiosta yhtiölle jää paremmin rahaa peltojen hankintaan. Tuotanto pyörii hyvin vuokrapelloillakin, mutta ostamme silloin tällöin peltoa omaksi.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Maatalouslomittajan työssä on turmanloukkuja, jotka voi välttää usein pienilläkin muutoksilla. Turvallisissa puitteissa lomitus sujuu ketterästi ja yritystoiminta rullaa jouhevasti.
Kaasuntuotanto Viskaalin biokaasulaitoksella Muhoksella on käynnistynyt muutaman viivästyksen jälkeen. Laitos rakennettiin osin omalla porukalla ja lopulta raakakaasu päätettiin myös puhdistaa ja paineistaa itse. Viskaalin tilan emäntä Tuula Kukkola-Räinä kertoo laitoksen toiminnasta ja jatkosuunnitelmista.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
