Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Maatilan sukupolvenvaihdoksessa on monta osapuolta, joiden intressit sanelevat lähtökohdat, millä tavalla sukupolvenvaihdossuunnittelu toteutetaan ja millaiseksi muun muassa kauppahinta muodostuu. Tärkeimmissä rooleissa ovat luonnollisesti tilan toiminnasta luopuvat yrittäjät ja yritystoiminnan jatkajat.
Kolmas selkeästi merkittävä osapuoli sukupolvenvaihdoksessa on verottaja, joka on määritellyt erilaisia kriteerejä maatilan omistajanvaihdokseen liittyen: onko kyseessä lahja, lahjan luonteinen kauppa, alihintainen kauppa vai tilakauppa käypään hintaan.
Mikäli kyseessä on kauppa, tulevat neljänneksi osapuoleksi rahoittajatahot, kuten ely-keskus ja pankki. Mukaan prosessiin kannattaa osallistaa lisäksi mahdolliset jatkajan sisarukset ja selkeyttää heidän asemansa maatilan omistajanvaihdokseen nähden.
Maatilayrityksen elinkaarella voidaan tarkoittaa sitä ajanjaksoa, jonka aikana tilalla toimivat yrittäjät ensin ottavat vastuun edellisiltä yrittäjiltä, sitten vievät tilan toimintaa eteenpäin omien tavoitteidensa mukaisesti ja lopuksi luovuttavat tilan vastuun toiminnan jatkajille, usein omille lapsilleen. Toisaalta maatilan elinkaarta voi tarkastella myös ylisukupolvisen strategian perusteella. Siinä maatila kehittyy yrittäjien vaihtuessa vaihe vaiheelta toimintaympäristön muutokset huomioiden ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttaen.
Maatilan toiminnan jatkuminen yli sukupolvien vaatii aina huolellista sukupolvenvaihdoksen suunnittelua ja ennen kaikkea päätöksentekoa. Tärkein keskustelu ja sen perusteella syntyvä päätös on, että tilalle löytyy jatkaja.
Keskustelu maatilan sukupolvenvaihdoksesta luopujien ja mahdollisten jatkajien kanssa tulee avata ajoissa, jopa kymmenen vuotta ennen suunniteltua ajankohtaa. Tämä tarkoittaa paitsi henkiselle valmistautumiselle varattua aikaa, myös taloudellisten tekijöiden järjestämiselle tarkoitettua ajanjaksoa.
Maatilayrityksen nykytilanne niin taloudellisesti kuin tuotannollisestikin asettaa niitä raameja, joiden sisällä ratkaistaan esimerkiksi luopujien toimeentulokysymyksiä ja jatkajien mahdollisuuksia sitoutua yrittäjyyteen. Maatilojen lähtökohdat vaihtelevat voimakkaasti sekä velkaisuuden että tuotanto-omaisuuden suhteen. Kun luopujien ja jatkajien mielipiteet sukupolvenvaihdoksesta sekä taloudelliset realiteetit on selvitetty, voidaan alkaa pohtia osapuolten tarpeita yksityiskohtaisemmin.
Tärkein keskustelu ja sen perusteella syntyvä päätös on, että tilalle löytyy jatkaja.
Tilanpidosta luopuminen tarkoittaa yleensä myös tilan kassavirran siirtymistä uusille yrittäjille. Kerätyn eläketurvan taso vaihtelee eikä sen useinkaan katsota riittävän yrittäjyyden jälkeisen elämän järjestämiseen ja toimeentuloon. Yksi vaihtoehto luopujien talouden turvaamisessa on määritellä tilan kauppahinta niin korkeaksi, että eläkeasunto hankitaan ja eläkerahasto muodostuu jatkajien maksamina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
