Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Härkäpavussa on voimaa. Se otettiin Karviaisten tilalla mukaan viljelykiertoon maanparannuskasviksi vuonna 2016. Hyvänä kesänä pavunjuuri vahvistuu aikuisen pikkurillin paksuiseksi ja työntyy lähes 30 sentin syvyyteen savimaata möyhentäen.
Koska härkäpapu on typensitojakasvi, sille riittää lannoitus kevätkylvön yhteydessä. Rikkakasvi- ja kasvitautiruiskutuksiakaan eivät papuviljelmät kaipaa.
– Keväisin on peltotöissä niin paljon kiirettä, että rikkaruiskutus jäi joskus tekemättä. Huomasimme, ettei sille ole oikeastaan tarvettakaan. Härkäpavun viljelystä on tullut hyvää säästöä sekä ruiskutus- että lannoituskuluissa, Katriina ja Martin Klinckowström kertovat.
Härkäpapu on ilmastoystävällinen kasvi, joka muuttaa keräämänsä hiilidioksidin typeksi.
Ilmaston lämpeneminen ei ole härkäpavulle itselleenkään eduksi, vaan pitkät ja kuivat hellejaksot ovat sille myrkkyä.
Klinckowströmit ryhtyivät jalostamaan härkäpavusta tuotteita omalla tilallaan heti sen viljelyn aloitettuaan, ja jalostustoiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Omaan yhtiöönsä eriytetyn papubisneksen liikevaihto on noussut jo yhtä suureksi kuin maatilan liikevaihto.
Tarvittaessa härkäpapua on ostettu lähiseudun tiloilta omaa tuotantoa täydentämään.
Tuotteistaminen käynnistyi raakarouheella ja jauholla, joista on pikkuhiljaa kehitetty helppokäyttöisempiä tuotteita. Seuraava askel oli kokonaisten papujen ja papurouheen paahtaminen.
Vuonna 2018 alettiin valmistaa yhteistyökumppanin kanssa suklaapäällysteisiä härkäpapuja, jotka ovat sittemmin poistuneet valikoimista.
Samana vuonna järjestettiin tilan tuotekehityspäivät, joihin saatiin mukaan kaksi ulkopuolista asiantuntijaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) myötävaikutuksella. Luken tiloissa tutustuttiin ekstruusio-menetelmään, suulakepuristukseen, jonka avulla papujauhoista voidaan puristaa kovassa kuumuudessa ja paineessa esimerkiksi pieniä palleroita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
