Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Härkäpavussa on voimaa. Se otettiin Karviaisten tilalla mukaan viljelykiertoon maanparannuskasviksi vuonna 2016. Hyvänä kesänä pavunjuuri vahvistuu aikuisen pikkurillin paksuiseksi ja työntyy lähes 30 sentin syvyyteen savimaata möyhentäen.
Koska härkäpapu on typensitojakasvi, sille riittää lannoitus kevätkylvön yhteydessä. Rikkakasvi- ja kasvitautiruiskutuksiakaan eivät papuviljelmät kaipaa.
– Keväisin on peltotöissä niin paljon kiirettä, että rikkaruiskutus jäi joskus tekemättä. Huomasimme, ettei sille ole oikeastaan tarvettakaan. Härkäpavun viljelystä on tullut hyvää säästöä sekä ruiskutus- että lannoituskuluissa, Katriina ja Martin Klinckowström kertovat.
Härkäpapu on ilmastoystävällinen kasvi, joka muuttaa keräämänsä hiilidioksidin typeksi.
Ilmaston lämpeneminen ei ole härkäpavulle itselleenkään eduksi, vaan pitkät ja kuivat hellejaksot ovat sille myrkkyä.
Klinckowströmit ryhtyivät jalostamaan härkäpavusta tuotteita omalla tilallaan heti sen viljelyn aloitettuaan, ja jalostustoiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Omaan yhtiöönsä eriytetyn papubisneksen liikevaihto on noussut jo yhtä suureksi kuin maatilan liikevaihto.
Tarvittaessa härkäpapua on ostettu lähiseudun tiloilta omaa tuotantoa täydentämään.
Tuotteistaminen käynnistyi raakarouheella ja jauholla, joista on pikkuhiljaa kehitetty helppokäyttöisempiä tuotteita. Seuraava askel oli kokonaisten papujen ja papurouheen paahtaminen.
Vuonna 2018 alettiin valmistaa yhteistyökumppanin kanssa suklaapäällysteisiä härkäpapuja, jotka ovat sittemmin poistuneet valikoimista.
Samana vuonna järjestettiin tilan tuotekehityspäivät, joihin saatiin mukaan kaksi ulkopuolista asiantuntijaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) myötävaikutuksella. Luken tiloissa tutustuttiin ekstruusio-menetelmään, suulakepuristukseen, jonka avulla papujauhoista voidaan puristaa kovassa kuumuudessa ja paineessa esimerkiksi pieniä palleroita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
