Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Härkäpavussa on voimaa. Se otettiin Karviaisten tilalla mukaan viljelykiertoon maanparannuskasviksi vuonna 2016. Hyvänä kesänä pavunjuuri vahvistuu aikuisen pikkurillin paksuiseksi ja työntyy lähes 30 sentin syvyyteen savimaata möyhentäen.
Koska härkäpapu on typensitojakasvi, sille riittää lannoitus kevätkylvön yhteydessä. Rikkakasvi- ja kasvitautiruiskutuksiakaan eivät papuviljelmät kaipaa.
– Keväisin on peltotöissä niin paljon kiirettä, että rikkaruiskutus jäi joskus tekemättä. Huomasimme, ettei sille ole oikeastaan tarvettakaan. Härkäpavun viljelystä on tullut hyvää säästöä sekä ruiskutus- että lannoituskuluissa, Katriina ja Martin Klinckowström kertovat.
Härkäpapu on ilmastoystävällinen kasvi, joka muuttaa keräämänsä hiilidioksidin typeksi.
Ilmaston lämpeneminen ei ole härkäpavulle itselleenkään eduksi, vaan pitkät ja kuivat hellejaksot ovat sille myrkkyä.
Klinckowströmit ryhtyivät jalostamaan härkäpavusta tuotteita omalla tilallaan heti sen viljelyn aloitettuaan, ja jalostustoiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Omaan yhtiöönsä eriytetyn papubisneksen liikevaihto on noussut jo yhtä suureksi kuin maatilan liikevaihto.
Tarvittaessa härkäpapua on ostettu lähiseudun tiloilta omaa tuotantoa täydentämään.
Tuotteistaminen käynnistyi raakarouheella ja jauholla, joista on pikkuhiljaa kehitetty helppokäyttöisempiä tuotteita. Seuraava askel oli kokonaisten papujen ja papurouheen paahtaminen.
Vuonna 2018 alettiin valmistaa yhteistyökumppanin kanssa suklaapäällysteisiä härkäpapuja, jotka ovat sittemmin poistuneet valikoimista.
Samana vuonna järjestettiin tilan tuotekehityspäivät, joihin saatiin mukaan kaksi ulkopuolista asiantuntijaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) myötävaikutuksella. Luken tiloissa tutustuttiin ekstruusio-menetelmään, suulakepuristukseen, jonka avulla papujauhoista voidaan puristaa kovassa kuumuudessa ja paineessa esimerkiksi pieniä palleroita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
