Kymmenkunta vuotta metsänhoidon menetelmänä käytetystä jatkuvasta kasvatuksesta on edelleen melko vähän tutkimustietoa. Aihetta tutkitaan aktiivisesti ja työn alla on lukuisia tutkimuksia.
Sisarukset Bertta ja Albert Laaksonen kasvattavat american bashkir curly -hevosia ja ylämaankarjaa Pallastunturin kupeessa Kittilän Raattamassa. Pientilalla itsekin kasvaneet Laaksoset haluavat tehdä työtä eläinten ehdoilla.
Suomen ylijäämäinen viljatase edellyttää viljan vientiä vuosittain. Polar Oats Oy oli ensimmäisiä vakavasti vientiin suuntautuneita viljelijäyhteisöjä.
Lottovoitto. Siltä toimialapäällikkö Jarmo Saariniemestä tuntui, kun kolmas ja viimeinen täysperävaunullinen eläinkuljetusrekka kaartoi Lappian Ammattiopiston Louen maatalouskeskuksen pihaan elokuussa 2022.
Teknologia tuo uusia työkaluja maatalouteen. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksessa (SjT) Paimion Meltolassa kokeiltiin tällä kasvukaudella peltorobotin käyttöä sokerijuurikkaan viljelyssä. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia: robotti toimii niin kylvössä kuin rikkojen kitkemisessäkin.
Kevyempi karjanäyttelykonsepti kiinnostaa savolaisia maitotiloja. Pohjois-Savon Karjakerhon Tila-Mansikki-näyttelyyn osallistui tänä vuonna 26 tilaa ja kaikkiaan 92 eläintä.
KoneAgria 2023 veti väkeä Tampereelle, näyttelyyn tutustui 17 200 kävijää kolmen päivän aikana. Messuilla oli mukana ilahduttavan paljon näytteilleasettajia, ja myös uutuustarjonta oli runsas.
Kun kirjanpainajat ja hirvet koettelevat kuusimetsää, metsän uudistaminen sekametsäksi voi olla hyvä ratkaisu. Tuhoriskit ovat sekametsässä pienemmät kuin yhden puulajin metsässä.
Kärköläläisen Laihon tilan lampaat antavat toimeentulon Niina Laiholle. Töitä riittää ympäri vuoden.
Lypsykarjan genetiikka ja sen kysyntä erilaisine painotuksineen on VikingGeneticsin vientipäällikkö Seppo Niskaselle tuttua kuin omat taskut. Miten Niskanen näkee pohjoismaisen lypsykarjan vahvuudet, kun asiaa tarkastelee karjanomistaja maailman toisella puolella?
Vuosikymmenten takaisen suosikkilaulun riimittelijää lienee inspiroinut täysin tyven metsä. Sitä se on todellisuudessa, rauhoittava ja mieltä virkistävä. Mutta metsä voi näyttää toisen luontonsa. Tänä syksynä Pirjo-myrsky muistutti, että syyslehtien riipomisen lisäksi voivat isot puut rytkähtää nurin. Tässä on ehtinyt jo hätääntyäkin, että mikä vihreän aallon edustajiin on mennyt, kun metsänomistajille on koittanut rauhaisampi tovi. Ei
Roikkuvia johtoja, puuttuvia dokumentteja ja palavalle alustalle asennettuja vaihtosuuntaajia. Virheelliset aurinkosähköasennukset ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus.
