Toimiva maatalouslomitus on monilla kotieläintiloilla työssä jaksamisen kulmakivi. Lomitushallintoa on tehostettu, mutta käytännön lomitustyö hoituu entiseen tapaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Aulis Kuuselan ura on kattanut maidontuotannossa kaiken: maitotilan pidosta ja lomitushommista suunnittelutehtäviin ja investoivien tilojen tuista vastaavaksi virkamieheksi.
Vuodet 2021–2022 olivat Joensuun tilalla tosi tiukkoja taloudellisesti. Jos lihantuotantoa ja peltopuolta ei olisi saatu aiemmin nykyiselle tasolleen, tilaa ei enää ehkä olisi olemassakaan.
Energiaturpeen noston väheneminen on vaikuttanut suoraviivaisesti myös kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon. Pahimmillaan kuiviketurpeen tuotannon povattiin puolittuvan seuraavan viiden vuoden aikana.
Juha-Pekka Toukola on ison talon isäntä Kangasalta. Hän kasvattaa satojatuhansia broilereita vuodessa ja viljelee Pirkanmaan suurinta peltoalaa. Maatalouskoneiden maahantuonti sai alkunsa ruokintalaitehankinnasta Tanskasta.
Kiteeläisellä luomutilalla, pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa laiduntavat ruotsalaiset turkislampaat ja ranskalaiset emolehmät. Niitä paimentavat brittiläisen paimenkoirarodun edustajat.
Maatalousyrittäjien toivotaan hyötyvän nykyistä enemmän tiloilla tuotetusta datasta. Reilumpaa datataloutta tavoitellaan niin EU-lainsäädännöllä kuin yläsavolaisella tutkimushankkeellakin.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
