Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Teiden korjausvelan pienentämiseksi yksityisteiden perusparannuksiin on viime vuodesta alkaen voinut saada valtionavustusta jopa 70 prosenttia ja siltaremontteihin 85 prosenttia kokonaiskustannuksista. Avustusosuuden korotuksesta ei ole isoa iloa, sillä määrärahaa on tänä vuonna leikkausten jälkeen käytettävissä vain 8,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna rahaa oli 23 miljoonaa ja edellisenä 40 miljoonaa euroa. – Yksityistiet ja metsätiet ovat
Avantilla uskotaan sähköiseen siirtymään pienkuormaimissa. Uuden e-sarjan sydämenä on tarjolla kapasiteetiltaan 13:n tai 27 kilowattitunnin akkupaketti. Uppojäähdytyksellä toimivat akut kootaan omassa tehtaassa Ylöjärvellä.
Itikan siemenviljelytila Iisalmessa on tarkka energian kulutuksessa ja monipuolinen sen tuotannossa. Energiaa irtoaa jo maaperästä, auringosta, tuulesta ja grilliöljyistä. Nyt katse on vesivoimassa ja aurinkoenergian varastoinnissa.
Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Ruokavirasto kertoi alkuvuodesta, että viime vuonna haettiin ja myönnettiin merkittävästi tukia maa- ja puutarhatilojen energiantuotannon investointeihin. Vaikka huippuvuoden 2022 noin 25,5 miljoonasta eurosta jäätiinkin, vuonna 2023 myönnettiin energiainvestointeihin tukea peräti 20,6 miljoonaa euroa. Energiainvestoinnit olivat viime vuonna myös ylivoimaisesti suurin tukikohde, kun kaikille investointitukikohteille myönnetty avustussumma oli yhteensä 72 miljoonaa. Sama into energiainvestointeihin näyttäisi jatkuvan
Leikkaukset viiltävät ja työmarkkinapolitiikassa kuohuu, mutta maatalouden moninaiset työsuhde-edut ovat edelleen vertaansa vailla. Tässä niistä muutama: Työsuhdekulkuneuvo. Ei tietenkään auto, vaan traktori. Elämää nähnyt ja alati rempallaan, mutta luotettava työjuhta. Liikuttaa kaiken ja säilöö koppinsa uumeniin niin edellissyksyiset eväät kuin kaikki kadonneet työhanskatkin. Niin nolo, että nuoriso ei halua liikkua sillä kylillä, joten yleensä aina
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Paikkakohtainen kannattavuuskartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.
Merkittävä osa maa- ja metsätilan tuloksesta tehdään verosuunnittelulla. Kirjanpidossa kannattaakin hyödyntää alan ammattilaista – ja sähköistä kirjanpitoa.
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Osuusteurastamojen muutosprosessi nykypäivään alkoi runsaat 30 vuotta sitten. Silloin kuopiolainen Lihakunta ja seinäjokinen Itikka päättivät ruveta yhdistelemään toimintojaan. Perusomistus jäi osuustoimintapohjaiseksi, mutta kaupallisesta toiminnasta syntyi pörssiyhtiö Atria. Lounais-Suomen Osuusteurastamo (LSO) yhtyi tähän rulettiin, ja aikaa myöten sen kaupallinen toiminta päätyi HKScanin hoidettavaksi pörssiyhtiönä. Tässä muutosrytinässä osuusteurastamot eivät katsoneet tarvitsevansa omaa keskusliikettä, Tuottajain Lihakeskuskuntaa (TLK). Se
Rippikoulussa oli haasteita oppia ulkoa käskyjä. Olivat niin kummallisia, kuten esimerkiksi se kymmenes käsky, että ei saa himoita naapurin karjaa. Kuka sitä nyt naapurin lehmät haluaisi viekkaudella itselleen saada ja tuskin ne kantturat kenellekään kelpaisivatkaan. Agraariyhteisössä naapurin omaisuuden itselleen haluaminen ei kuitenkaan ole ihan vieras ajatus. Ainakaan, kun lueskelee somekeskustelujen kommentteja. Monikin aktiiviviljelijä odottaa, että
Käytetyt traktorin varaosat käyvät kaupaksi kuin häkä IKH:n Kauhajoen toimipaikassa. Traktoreita ostetaan purkuun jatkuvasti, osa myydään kunnostettuina. Erityisesti Valtran osille olisi tarvetta.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Alkoholi on huono lääke työstressiin ja murheisiin, sillä juominen lisää uupumusta ja käyttö voi riistäytyä hallinnasta. Korkin kiinni kiertämiseen saa apua eikä avun hakemista tarvitse hävetä, sillä ammattilaiset suhtautuvat ihmiseen aina kunnioittavasti.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Tilaajille
Tilaa lehtemme
Maatilan Pellervo 9 x - Eläinlehti 7 x vuodessa
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.