Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Avantilla uskotaan sähköiseen siirtymään pienkuormaimissa. Uuden e-sarjan sydämenä on tarjolla kapasiteetiltaan 13:n tai 27 kilowattitunnin akkupaketti. Uppojäähdytyksellä toimivat akut kootaan omassa tehtaassa Ylöjärvellä.
Maatalouskoneiden kauppias Kalle Piirainen elää mukana viljelijöiden iloissa ja suruissa. Ja tahtoo itsekin välillä pellolle.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Paikkakohtainen kannattavuuskartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Maatalouden historiassa on lukuisia keksintöjä, jotka ovat muovanneet tapoja viljellä ja työskennellä pelloilla. 1800-luvulle asti etupäässä lounaisessa Suomessa maatalouden vetoeläiminä suosittiin hevosten lisäksi sitkeitä, mutta hitaita ja kankeita härkiä. Maatalousmenetelmien kehittyessä härkien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin hevosiin, jotka toimivatkin viime vuosisadalla pitkään tehokkuuden mittarina. Maataloustyökalu parihevosten vetämänä oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin
Merkittävä osa maa- ja metsätilan tuloksesta tehdään verosuunnittelulla. Kirjanpidossa kannattaakin hyödyntää alan ammattilaista – ja sähköistä kirjanpitoa.
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Osuusteurastamojen muutosprosessi nykypäivään alkoi runsaat 30 vuotta sitten. Silloin kuopiolainen Lihakunta ja seinäjokinen Itikka päättivät ruveta yhdistelemään toimintojaan. Perusomistus jäi osuustoimintapohjaiseksi, mutta kaupallisesta toiminnasta syntyi pörssiyhtiö Atria. Lounais-Suomen Osuusteurastamo (LSO) yhtyi tähän rulettiin, ja aikaa myöten sen kaupallinen toiminta päätyi HKScanin hoidettavaksi pörssiyhtiönä. Tässä muutosrytinässä osuusteurastamot eivät katsoneet tarvitsevansa omaa keskusliikettä, Tuottajain Lihakeskuskuntaa (TLK). Se
Rippikoulussa oli haasteita oppia ulkoa käskyjä. Olivat niin kummallisia, kuten esimerkiksi se kymmenes käsky, että ei saa himoita naapurin karjaa. Kuka sitä nyt naapurin lehmät haluaisi viekkaudella itselleen saada ja tuskin ne kantturat kenellekään kelpaisivatkaan. Agraariyhteisössä naapurin omaisuuden itselleen haluaminen ei kuitenkaan ole ihan vieras ajatus. Ainakaan, kun lueskelee somekeskustelujen kommentteja. Monikin aktiiviviljelijä odottaa, että
Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.
Käytetyt traktorin varaosat käyvät kaupaksi kuin häkä IKH:n Kauhajoen toimipaikassa. Traktoreita ostetaan purkuun jatkuvasti, osa myydään kunnostettuina. Erityisesti Valtran osille olisi tarvetta.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Alkoholi on huono lääke työstressiin ja murheisiin, sillä juominen lisää uupumusta ja käyttö voi riistäytyä hallinnasta. Korkin kiinni kiertämiseen saa apua eikä avun hakemista tarvitse hävetä, sillä ammattilaiset suhtautuvat ihmiseen aina kunnioittavasti.
Jyrki Nummenpää aloitti nelisen vuotta sitten pitkän tauon jälkeen sokerijuurikkaan viljelyn ja ryhtyi samalla nostokoneurakoitsijaksi. Syksyllä 2023 juurikasta nostettiin kahden kuusirivisen koneen voimalla.
Ulf Härtull saa rukiista palkintosatoja. Taitavan viljelijän neuvot kelpaavat myös muille.
Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Omatoimisessa puunkorjuussa syntyvät vaaratilanteet ja tapaturmat johtuvat yleensä tarkkaavaisuuden herpaantumisesta – mutta liian usein myös vanhoista työtavoista. Nyt on aika korjata piintyneitä asenteita.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
