Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Maatalouden historiassa on lukuisia keksintöjä, jotka ovat muovanneet tapoja viljellä ja työskennellä pelloilla. 1800-luvulle asti etupäässä lounaisessa Suomessa maatalouden vetoeläiminä suosittiin hevosten lisäksi sitkeitä, mutta hitaita ja kankeita härkiä. Maatalousmenetelmien kehittyessä härkien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin hevosiin, jotka toimivatkin viime vuosisadalla pitkään tehokkuuden mittarina. Maataloustyökalu parihevosten vetämänä oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin
Osuusteurastamojen muutosprosessi nykypäivään alkoi runsaat 30 vuotta sitten. Silloin kuopiolainen Lihakunta ja seinäjokinen Itikka päättivät ruveta yhdistelemään toimintojaan. Perusomistus jäi osuustoimintapohjaiseksi, mutta kaupallisesta toiminnasta syntyi pörssiyhtiö Atria. Lounais-Suomen Osuusteurastamo (LSO) yhtyi tähän rulettiin, ja aikaa myöten sen kaupallinen toiminta päätyi HKScanin hoidettavaksi pörssiyhtiönä. Tässä muutosrytinässä osuusteurastamot eivät katsoneet tarvitsevansa omaa keskusliikettä, Tuottajain Lihakeskuskuntaa (TLK). Se
Luonnonvarakeskus (Luke) teki viidennen valtakunnallisen kevätviljapeltojen rikkakasvikartoituksen 2020–2022. Valtavia muutoksia rikkakasvien kokonaismäärissä aiempaan kartoitukseen ei tullut, joitakin muutoksia kylläkin.
Merkittävä osa maa- ja metsätilan tuloksesta tehdään verosuunnittelulla. Kirjanpidossa kannattaakin hyödyntää alan ammattilaista – ja sähköistä kirjanpitoa.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Jaskaran tilalla työelämä sovitetaan perhe-elämään. Kun pirtissä touhuaa neljä alle 10-vuotiasta lasta, pitää kehitystahtia maatilan puolella hieman hidastaa.
Jyrki Nummenpää aloitti nelisen vuotta sitten pitkän tauon jälkeen sokerijuurikkaan viljelyn ja ryhtyi samalla nostokoneurakoitsijaksi. Syksyllä 2023 juurikasta nostettiin kahden kuusirivisen koneen voimalla.
Pienkuormaajien keskikokoluokasta löytyy eläintilan töihin sopivia sähköisiä malleja. Sähköpienkuormaajat toimivat pienin varauksin hyvin talvellakin.
Ulf Härtull saa rukiista palkintosatoja. Taitavan viljelijän neuvot kelpaavat myös muille.
Nasevan yhteyteen kehitetään suomalaiseen tuotantoon soveltuvaa hyvinvoinnin arviointimittaristoa. Kehitystyössä on hyödynnetty yli 400 mittaria.
