Teollisuus vaatii homeetonta viljaa ja lisää valkuaista
Viime kesän jälkeen viljelyvarmuus puhuttaa viljantuotannossa. Isoimmaksi ongelmaksi nousee kauran hometoksiinipitoisuus. Vehnien osalta valkuaispitoisuuksissa on toivomisen varaa.
Lakovilja kannattaa ehdottomasti puida erikseen. Siinä voi olla hometoksiineja jopa kymmenkertaisesti pystykauraan verrattuna.
Muitakin viljelyvarmuuteen liittyviä asioita on, mutta Raisioagron viljapäällikkö Minna Oravuo peräänkuuluttaa nyt toimintatapojen viilaamista viimeisen päälle.
”Viime kesä oli poikkeuksellinen, mutta harmillisen suurissa ongelmissa nyt ollaan myllyteollisuudessa.”
Raision vastaanottamista viime kesän sadon ennakkonäytteistä 36 prosenttia hylätään hometoksiinien takia. Edellisenä vuonna luku oli yhdeksän. Edellinen iso hometoksiinivuosi oli 2013, silloin hylkäysprosentti oli 20.
”Meidän tilastojemme mukaan lajike-erot ovat todella järkyttävän isot”, Oravuo toteaa.
Valkuaisvehnää pitää kohta tuoda
Toinen Oravuon esiin nostama asia on vehnien valkuaispitoisuus.
”Esimerkiksi vuonna 2010 meidän vastaanottamissamme vehnissä oli keskimäärin 13,8 prosenttia valkuaista. Trendi on laskeva, viime vuoden sadossa valkuaista on 12,1 prosenttia. Mitä on tapahtunut ja miksi? Onko tämä sattumaa?” Oravuo kysyy.
Vuosien välillä on vaihtelua, mutta kun trendi näyttää valkuaispitoisuuden pienenevän, kannattaa huolestua.
”Myllyvehnän valkuaisraja on 12,0 prosenttia. Keskiarvo on sen yläpuolella, mutta 45 prosenttia näytteistä ei täytä myllyvehnän laatuvaatimuksia. Onko tämä vain Lounais-Suomen ongelma? Onko hintataso niin alhainen, että tingitään viljelytoimenpiteistä tai lannoitemääristä?”
Vuoden 2015 vehnäsato ei yksinään käynyt myllyvehnäksi. Keskimääräinen leivontalaatu oli niin heikkoa olosuhteista johtuen. Teollisuus käytti varastojaan, jotka eivät kovin pitkälle enää riitä.
”Jos valkuaistasoa ei saada nostettua tai vielä tulee huonoja vuosia, ollaan ongelmissa. On tuotteita, jotka vaativat 13,5–15 prosentin valkuaista. Jos kotimaasta ei löydy niihin sopivaa vehnää, sitä pitää tuoda. Sitä ei kuitenkaan kukaan halua, koska vehnän tuotantoa on Suomessa määrällisesti riittävästi”, Oravuo toteaa.
Vehnän valkuaispitoisuus on viime vuosina kehittynyt väärään suuntaan.
Kevätvehnä sopii syysvehnää paremmin
Sakoluvun suhteen mennään samaan suuntaan kuin valkuaisessa. Viime kesän sadossa sakoluku on luokkaa 300. Lähelle 400:n lukemia on todella vähän. Sellaisellekin viljalle olisi tarvetta.
Oravuo pohtii, johtuuko tilanne kasvukauden oloista – vai kenties lajikevalinnasta.
”Syysvehnä ei sovi myllykäyttöön yhtä hyvin kuin kevätvehnä. Viljelijät mielellään valitsevat syysvehnän. Vaikka syysvehnä on satoisa, mylläri voi käyttää puolikarkeaan vehnäjauhoon vain 10–20 prosenttia syysvehnää. Sen leivontalaatu ei riitä enempään”, Oravuo toteaa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.